Isoisäni isoisä oli nimeltään Carl-Magnus Henrik Borgman, suuren ja varakkaan aatelissuvun poika, joka rakastui suomalaiseen naiseen. Siihen aikaan missään nimessä aatelinen ei voinut naida tavallista rahvasta, eikä varsinkaan mitään suomea puhuvaa maalaista, joten Carl-Magnuksen isä ilmoitti pojalleen, että jos tämä menee naimisiin ko. naikkosen kanssa, niin tältä poistetaan aatelis- ja perintöoikeudet, niin kuin Carl-Magnus ei koskaan olisi perheeseen kuulunutkaan. Poika taisi tosissaan olla rakastunut, sillä sinne jäi suvussa virtaava sininen veri, kartanot, omaisuudet, tittelit ja aatelisarvot ja niin mentiin sopimattomiin naimisiin.
Tämän miehen mukaan edesmennyt isäni halusi minut nimetä. Äitini ei kuitenkaan halunnut että lempinimeni olisi Kalle, joten nimeä piti jotenkin muuttaa. Siten siitä sitten tuli Jan-Magnus Henrik Porema. Sukunimen joku jossain välissä Suomensi, en ole aivan varma, että oliko se Carl-Magnus itse vai hänen poikansa. Tästä suomennoksesta lukion historianopettajani usein kehui sukuamme, että ei oltu lähdetty kääntämään Suomeksi, eli muuttamaan nimeä Linnamieheksi, vaan todellakin sukunimi oli suomennettu.
Jan on melko tavanomainen nimi maailmalla, se on muotoutunut Johannes tai John nimestä, siinä ei siis järin paljon ole jännittävää kerrottavaa. Toki sen käyttö Suomessa on lähestulkoon mahdotonta, koska siitä tulee heti Jani taan Jaani, koska suomenkieli ei juurikaan arvosta n loppuisia nimiä.
Esim. "Oltiin tänään elokuvissa Janin kanssa" vs "Minä ja Jan olimme tänään elokuvissa" tai "Jan oli kanssani tänään elokuvissa" Eli pitääkseen nimen omassa muodossaan Jan, pitäisi harkita miten puhuu. Englannissahan vastaavaa ongelmaa ei ole, koska siellä ei juurikaan taivuteta tekijää tai tekemisen kohdetta.
Koko lapsuuteni olin kutsumanimeltäni jansku, koska tuon mainion nimen itselleni olen keksinyt joskus siellä alle kouluikäisenä ja sitä kotona käytettiin, niin sitä oli luontevaa käyttää myös uusien ihmisten kanssa. Sillä nimellä minut tunnetaan kotiseudullani monissa piireissä yhä, koska oma nimeni ei ole koskaan ollut käyttökelpoinen. Pelkkä Jan taipuu väärin ja Jan-Magnus on turhan pitkä ja hankala muoto. Muun muassa äitini ja sisarukseni puhuvat yhä janskusta. Olen kuitenkin itse lopettanut aikoja sitten tuon nimen käytön, koska koen että olen kasvanut ulos siitä henkilöstä joka janskuna maailmalla tunnetaan. En siis yhdistä tuota nimeä nykyiseen minääni.
Magnus on suoraan latinaa ja tarkoittaa suurta, mahtavaa tai tärkeää. Sitä on käytetty paljon juurikin laatusanana, esimerkiksi tämän kaltaisissa ilmaisuissa:
"Magna Brittannia" = "Great Britain" sekä "Mare magnum" = "Great sea"
Roomassa Magnusta käytettiin nimenä silloin tällöin, mutta yleistä se ei ollut. Asia kuitenkin muuttui kun keskiajalla eurooppalaiset ja varsinkin euroopan kuninkaalliset ottivat nimen ahkerammin käyttöönsä.
Henrik on nimenä yksi euroopan kuningassukujen yleisimmistä nimistä ja sillä onkin alunperin olemassa merkitys, joka sopii aatelisille ja kuningassukuihin hyvin, sillä se tarkoittaa talon tai kodin hallitsijaa/valtiasta/johtajaa tai vastaavaa. (Englanniksi muodot ovat "Ruler of the home" tai "Lord of the house"). Se tulee siis alunperin Saksalaisesta nimestä Heimiric joka koostuu osista heim "koti" and ric "voima, hallitsija".
Kokonaisuudessaan olen siis nimeltäni Jan Suuri Talon Hallitsija Porema, ei siis kurjempi nimi kaverille jonka suvussa on yhä pieni häivähdys sinistä verta
Nykyisenä kutsumanimenäni olen käyttänyt jo yli viiden vuoden ajan nimeä Deme. Tuo nimi lukee työpaikkojeni nimikylteissä ja ilmoitustauluilla asti, eli se on käytännössä nykyinen käyttönimeni jolla myös esittelen itseni lähes kaikissa tilanteissa. Harkitsin joskus 3 vuotta sitten jopa vaihtaa nimeni Deme Henrik Poremaksi, mutta halusin kuitenkin kunnioittaa isäni muistoa sekä sukuni taustoja ja säilyttää alkuperäisen kastenimeni, vaikken kirkkoon enää kuulukkaan. Siispä papereissa pysyköön oikea nimeni ja käytössä sitten tuo Deme.
Deme nimen taustoja kysellään myös todella paljon, koska se ei ole mitenkään johdettavissa oikeaan nimeeni tai oikein minnekkään muualle. Teille netin ihmellistä maailmaa käyttäville voi olla paljon helpompaa ymmärtää se, kuin jollekin joka ei omista minkäänlaista virtuaaliminää.
Dementation nimi on tullut käyttööni aikanaan koska se kuulemma kuvasi minua. Käytin nimimerkkiä Dem ainoastaan yhdessä nettipelissä, silloin yleisempi nikkini netissä oli Galdar tai sitä edeltänyt JtheAlien, joista ei kummastakaan tullut mitään suurempien ihmismäärien kutsumanimiä, vaikka yhä on ihmisiä jotka tuntee minut noillakin nimillä. No asiaan palatakseni siis käytin nimimerkkiä Dem siihen asti, kunnes eräs nettituttu minuun tutustuttuaan totesi, että nimeni pitäisi mieluummin olla Dementation. En silloin tiennyt että mitä se tarkoittaa ja kysyinkin asiaa. Se oli siis World of Darkness nimisen roolipelin, erään vampyyrirodun (malkavian) taito (dementation) joka pääosin on siis muiden olentojen manipulointia sekä OMAN hulluuden tartuttamista muihin
Koska koin tietyissä määrin tuon nimen kuvaavan minua, niin muutin Dem nimeni Dementationiksi ja aloin käyttää sitä. Myöhemmin se levisi sitten yleisempäänkin käyttöön, muun muassa monille foorumeille ja irkkiin. Sitä kautta minut alettiin laajasti tuntea Dementation nimellä.
Kun sitten pitkän aikaa, jo aikanaan roolipeli -piireissä sekä nykyäänkin irkissä, foorumeilla jne käytin nikkiä Dementation, niin oli ymmärrettävää, että sitä lyhenneltiin paljon jo netissä ja kun sitten kohtasin/olen kohdannut noita samaisia internetistä tuttuja ihmisiä kasvokkain, niin nimi Dementation on ollut turhan pitkä, joten se luontevasti lyhentyi Demeksi. Myös variaatiot Dem ja Demmy on aikanaan ollut olemassa, mutta ne ovat aikojen saatossa jääneet tämän suoran lyhennyksen tieltä pois ja ihan hyvä niin. Ajan myötä sitten monissa piireissä jo kymmenet ja jopa sadat ihmiset tunsivat minut Deme nimellä, joten totuin esittelemään sillä itseäni.
Kun sitten olin muuttamassa Kotkaan ja aloittamassa ns. "puhtaalta" pöydältä paikassa jossa kukaan ei tuntenut minua etukäteen, en todellakaan halunnut esitellä itseni oikealla nimelläni, koska se ei puhekielessä toimi, enkä myöskään jansku nimellä, koska koin sen olevan mennyttä aikaa, aloin käyttää järjestään Deme nimeä esitellesseni itseäni uusille tuttavuuksille.
Siinä hieman taustoja nimistäni, kiva jos joku jaksoi lukea loppuun asti.
Lähteet:
http://en.wiktionary.org
http://en.wikipedia.org/
http://fi.wikipedia.org/
http://www.behindthename.com
http://wiki.white-wolf.com/worldofdarkness
Sekä tietenkin oma pää ja suvulta kuullut tarinat.