Ayabie oli vetänyt hienon keikan ja nyt se oli ohi. Minulla oli vessahätä joten koitin paeta salista Elenan kera mahdollisimman pian että ehtisin käydä vessassa ennen kuin kiirehtisimme narikoille etsimään Caitleenia. Kävin sitten vessassa ja sillä aikaa Elena jäi tankkaamaan vedellä. Kun tulin vessasta muistaakseni törmäsin Mariaan ja halasin häntä. Sitten bongasin Elenan ja menimme käsikkäin narikoille. Hetken narikoilla etsittyämme löysimme Caitleenin ja menimme hänen luokseen. Ensin odottelimme siinä Elenan kanssa kaksin muita passilaisia mutta onneksi muutkin ilmestyivät ruuhkasta hetken odottelun jälkeen. Sitten meidät lähdettiin ohjaamaan takahuoneeseen. Kuljimme yläkerran k-18 -alueen läpi, sieltä lähdimme laskeutumaan monet portaat alaspäin. Matkalta mukaan tarttui tulkkeja ja muuta henkilökuntaa. Pari bändiläistäkin oli jo ehtinyt karata paikalta, joten odotimme hetken että hekin saapuisivat. Sitten astuimme huoneeseen jonka päättelin olevan pukuhuone tai siltä se ainakin näytti. Toisella reunalla oli valkoinen pöytä jota peitti suuri määrä tavaroita. Toisella reunalla oli sinisiä puoliksi rikkinäisiä penkkejä, samantyylisiä kuin elokuvateattereisssa. Sellaisia jotka nousevat ylös jos kukaan ei istu niillä. Kaikki ihmiset pakkautuivat aika lähelle ovensuuta vaikka bändi olikin huoneen toisella puolella. Kukaan ei uskaltanut mennä lähemmäksi mutta hyvä niin. Järjestäjien lyhyen yleishälinän aikana ehdin vilkaista bändiä. Kaikki näyttivät hyvältä. Tyytyväisiltä ja vähän väsyneiltä mutta silti heistä oikein huokui iloisuus. Totesin että en olekaan niin paljon pidempi kaikkia kuin pelkäsin. He näyttivät komeilta, seksikkäiltä ja näteiltä yhtäaikaa niin kuin j-rockareilla on tapana. Heti alkuun päätettiin ottaa valokuvat bändin kanssa. Me vierailijat olimme aika shokissa. Oli vaikeuksia mennä poseeraamaan japanilaisen bändin kanssa. Posetusasennot tuntuivat myös mietittyttävän kaikkia sekä bändiläisiä että bäkkäriläisiä. Koitin keskittyä etten näyttäisi totaalisen idiootilta kuvissa. Kun kuvat oli otettu jännittynyt tunnelma oli yhä päällä. Meitä kannustettiin kysymään kysymyksiä. Ensin kaikki olivat hetken hiljaa, joten Ayabie ilmoitti tulkkien kautta että vaikka kysymys olisi kuinka typerä he koittaisivat silti vastata. Sitten alettiin uskaltaa jo kyselemäänkin. En muista kysymysten tarkkaa järjestystä mutta mitä väliä. Toivottavasti kysymyksiä ei puutu. Ja toivottavasti muistan vastaukset oikein + ymmärsin ne oikein.
Ayabielta kysyttyä:
--
Q: Mistä asunne ovat peräisin?
A: Levy-yhtiömme kanssa toimii ID-Japan, joka valmisti nämäkin vaatteet vain meitä varten. ID-Japan valmistaa vaatteita myös X-Japanille ja Dir en greylle.
--
Q: Onko lavalla koreografia tai kenen suunnittelema koreografianne on..?
A: *Aoin käsi ponnahtaa pystyyn ja muut osoittelevat Aoita* : Aoi siis suunnittelee koreografiat.
--
Q: Rakastatteko Suomea?
A: Tietysti rakastamme, erittäin paljon!
--
Q: No miksi te rakastatte Suomea?
A: No fanien takia. Emmne ole paljon ehtineet tutustua Suomeen koska meidät tuotiin lentokentältä suoraan tänne (en muista oliko se suoraan lentokentältä vai hotellin kautta). Oli todella miellyttävä yllätys että fanit olivat saartaneet korttelin jo tunteja ennen keikkaa ja keikan meno oli tosi mahtava.
--
Q: Merkitsevätkö Ryouhein siivet jotain vai ovatko ne vain söpöt?
A: Ryouhei miettii hetken ja hymyillen toteaa: Ne ovat vain söpöt ^^
--
Muita kysymyksiä ei tainnut pahemmin olla. Meille selostettiin että bändin jäsenet olivat jo keskenään puhuneet että haluavat uudestaan Suomeen ja että he eivät olleet kuin parilla Japanin keikalla nähneet yhtä hurjaa menoa. Sitten he olivat myös tietysti säikähtäneet taukoa, joka pidettiin sen vuoksi että joku pyörtyi mutta se oli kuulemma myös erittäin imartelevaa koska se kertoi siitä kuinka innoissaan fanit olivat
--
Ayabie päätti sitten kysyä meiltä kysymyksen: Mistä hankitte kaikki hienot vaatteenne jotka muistuttavat suuresti japanilaista katumuotia?
Sitten Ayabien jäsenet jäivät tuijottamaan meitä ja viittoivat meidän suuntaamme.
Me bäkkäriläiset vastasimme: Ostetaan kaupoista ympäri suomea, tilataan ulkomailta kuten Saksasta ja joskus tilataan jopa suoraan Japanista. Tai sitten tehdään itse.
*Tässä välissä bändistä kuului kuiskauksia ja ihailevia äännähdyksiä.
--
Itse olin aika shokissa. Minua ja Elenaa kehotettiin tekemään kysymyksiä mutta totesin että olen liian shokissa sihen. Tulkki käänsi tämän Ayabielle ja jäsenet sitten hymyilivät ja naureskelivat hetken. Olin monessa välissä keskittynyt tuijottamaan Takehitoa koska se seisoi minusta metrin päässä oikeallapuolellani. Useamman kerran Takehito huomasi että tuijotin joten hän tuijotti aina välillä takaisin. Meille tuotiin sitten lehtiset joissa oli Ayabien jäsenten nimmarit. Sitten kaikki Ayabien jäsenet alkoivat kaivella erinäisiä laukkuja ja muovipusseja. Tässä välin katselin ympärilleni. Huomasin pukuhuoneessa olevan muumilimsa-pullon ja mainitsin siitä Elenalle ja repsimme sille melkein äänettömästi. Huomasin kuinka Takehito laittoi tosi nättiä panta-kaulus-pitsi-höskää kaulaansa. Totesin sitten "cute" mutta korjasin tosi nopeasti että "kawaii ^^" , Takehito kumarsi sitten hivenen ja kuiskasi "Arigatou". Huomasin ettö Takehitolla oli parransäki ja hymyilin sille itsekseni.
Sitten meille kerrottiin että jokaisella jäsenellä olisi jokin lahja. Niin että jokainen bäkkäriläinen saisi lahjan. Meitä pyydettiin päättämään keskenämme että keneltä haluamme lahjan. En ole varma kmuistanko järjestyksen oikein mutta antaa olla. Ensin taisi mennä Ryouhein lahja. Se oli nilkkakoru, jota hän oli käyttänyt keikalla. Sitten taisi mennä Kenzon tai Aoin lahja. No jokatapauksessa Elena sai Aoilta pienen pyyhkeen, joka Elenan mukaan tuoksuu hyvältä. Mari sai Kenzolta korvakorun, jonka Kenzo otti suoraan pois korvastaan ;D .
Sitten minä menin Takehiton luo ja sain sen ihanan kaula-jutun. Kiitin kohteliaasti ja halasin häntä. Se tunne on jännä kun tuntuu että aika olisi pysähtynyt. Takehitoa oli mukava halata koska hän oli niin samanpituinenkin ja muutenkin hän halasin mukavasti. Sitten eräs tyttö sai jotain Intetsulta. Se meni minulta vähän ohi koska tyttö seisoi Intetsun edessä niin etten nähnyt mitä Intetsu ojensi. Olin muutenkin aika shokissa keskittyäkseni mihinkään.
--
Sitten Ryouhein lahjan saanut tyttö alkoi itkemään. Ensin j-rocksuomen ihmiset antoivat häbelle vesipullon ja nenäliinan. Hetken siinä vielä porukka puhui jotain. Keskustelivat jotain siitä että meno oli ollut niin kova ja että Ayabie oli yllättynyt fanien innokkuudesta. Se tyttö itki yhä joten hyppeöehdin huoneen poikki halaamaan häntä. En välittänyt muista. Kun halasin häntä kuulin kuinka bändiläiset ja muut päästivät "Aww~"-huokauksen mutta en välittänyt siitä. En halunnut sen tytön itkevän koska meinasin alkaa itse itkemään. Koitin rauhoitella häntä suomeksi ja kysyin saanko ottaa hörpän hänen vesipullostaan, joka oli vaan randomisti otettu siltä pukuhuoneen isolta valkoiselta pöydältä. Samalla huomasin sekaisella pöydällä avoimen suklaalevyn ja hymyilin taas itsekseni. Palasin sitten nopeasti Elenan luo ja kiittelimme bändiläisiä oikein hartaasti ja he kiittelivät meitä, oikein suomeksikin :D .
--
Elenan kanssa poistuimme huoneesta ja tuimme samalla yhä itkevää tyttöä ja kuuntelimme kun hän kertoi olvevansa kova Ryouhei-fani. Hän jäi jossain välissä jälkeemme ilmeisesti juttelemaan Caitleenin kanssa. Elena kiiruhti narikoilta nopeasti jonnekin ja sen jälkeen en bongannut häntä enää. Laitoin Takehiton kaulahösskän kaulaani ja hain kamani narikasta. Törmäsin heti Vanamoon ja sitten pian törmäsin myös Aikkuun ja Mariaan. Ulosmentyämme näin myös Vesan ja Mikan.
Sen älkeen ei tapahtunut mitään merkittävää:
Mutta ollessamme bäkkärillä altamme meni metro niin että huoneessa kuului jännä jylinä.
Toinen juttu oli se että koska olin aika paniikissa totesin yhdessä vaiheessa Takehitolle "Panikku desu" ja Takehito sitten hymyili ja naureskeli siinä itsekseen ;DD
Pahoittelen kaikkia virheitä ja korjauksia otetaan vastaan asianomaisilta.