IRC-Galleria

Voi elämä miten osaa väsyttää.

Kerranki oli kamal kiire töissä, piti juosta koko ajan (ollaan yksin aina vuorossa), ni tottakai sinne pukkaa just sillon jotain vtun mummoja ja mukuloita. Ne on niin H I T A I T A ..Mummot vaeltaa postimerkin kokosessa kaupassa ko Karjalassa ja miettii ostaako nyt naudan vai nautasikajauhelihaa.. Ja mukulat vetää rinkiä karkkihyllyn ja limusetin välillä. Ei muuten mut pakko istua siinä jos niitä pyörii siinä.

V-tuttaa. Ikävä sanoa melkeen aina työpäivän jälkeen.. Mut toi on uuvuttavaa. Haluun jotain työtä, jossa saa edes hiukan käyttää luovuutta ja omia henkisiä voimavaroja.

Se ei ole luovuutta, jos miettii että laittaako maitotölkin hyllyyn päiväys eteen- vai taaksepäin.

Ei vaan jaksa enää asiakaspalveluhommia. Ei sillä, kaipa ihan hyvä siinä olen, mutta ei vaan jaksa.. Ja sit jokainen 55+ nainen ajattelee että muistan kuinka se Eemeli ja Perttu silloin kävivät siellä Lempäälässä ja kuinka Kari sai sen pojan sitten Mirkun kanssa ja miten se Seppo sitten sinne yliopistoon pääsi ja jaada-jaada-jaada.. Onhan se mukava että mummelit nauttii ja saa ehkä päivän ainoan sosiaalisen kontaktin, mutta ei vaan jaksa.

Ainiin. Elossa ollaan. Ei sillä, että se olisi välttämättä niin hyvä asia.