koska kaikki tarinat, joissa kerrotaan kahden tai useamman jonkin, niinko tässä tapauksessa laulujen, jostain, alkavat sanoilla olipa kerran, niin niinpä alkaa tämäkin.
Olipa kerran semmoinen keskinkertainen ja tavallinen laulu, nimeltään Chain sling.
Chain sling oli ihan tavallinen laulu, siinä oli paljon hyviä puolia mutta oli siinä huonojakin aika tavalla, mutta parhaansa mukaan Chain sling yritti tuoda esiin parhaita puoliaan, ideoitaan ja ajatuksiaan. Chain sling oli totta tosiaan ihan normaali laulu, jolla oli paljon hyviä ystäviä ja kavereita.
Chain sling oli monella tapaa tyytyväinen elämäänsä, mutta silti se tunsi olonsa jollain tavalla tyhjäksi. Chain sling tiesi kyllä mistä se tyhjyyden tunne johtui. Se tunsi olevansa runsasmääräisistä ystävistään huolimatta kovin yksinäinen, kaipasi sitä soista laulua joka sopi sen kanssa yhteen ja puki sen sointuja, skaaloja ja kaikkea muuta laululle ominaista.
Chain sling tiesi kyllä että tämä laulu on kappale nimeltään Sorrow song, joka oli kaikilla tavoin varsin ihastuttava, suorastaan täydellinen laulu. Chain sling oli jo kerran pienen elämänsä aikana saanut tuntea Sorrow songin läheisyyden, välittämisen ja hellyyden, mutta oli menettänyt Sorrow songin kaikenlaisten tyhmyyksien takia. Näillä lauluilla oli esimerkiksi eri esittäjät, ne olivat ihan eri genrestä ja vielä aika kaukana toisistaan. Mutta silti Chain sling halusi Sorrow songin takaisin, halusi sitä enemmän kuin mitään muuta. Chain sling aloitti sointunsa mollissa joka aamu kun huomasi ettei herännytkään Sorrow songin vierestä, ja että Sorrow song oli niin kamalan kaukana.
Sorrow song oli kuitenkin ehtinyt kehitellä jo ihan omat kuvionsa sillä välin kun oli ollut erossa Chain slingistä. Kyllä Sorrow song vielä Chain Slingistä välitti vähän, mutta ei tunne ollut enää samanlaista kuin joskus ennen, silloin kun laulut olivat soineet yhdessä ja oppineet tuntemaan toistensa lyriikoita ja osioita, nuotteja ja kulkuja.
Sorrow song oli jo unohtanut millaista Chain slingin kanssa oli joskus ollut, sillä genre eroavaisuus oli peitonnut ne vahvat yhtäläisyydet kappaleiden välillä alleen, haudannut Sorrow songin suurimman välittämisen tunteen syvälle unohdettujen biisien taivaaseen.
Sorrow song eli omaa elämäänsä omien ystäviensä keskuudessa, kaukana Chain slingistä joka päivä päivältä muuttui surullisemmaksi kappaleeksi, päivä päivältä kaipasi Sorrow songia enemmän ja oli pian valmis luovuttamaan sointunsa iäksi.
Chain slin pelkäsi Sorrow songin ystäväpiiriä, sillä oli varma että Sorrow song löytäisi sieltä itselleen uude, sopivamman ja vauhdikkaamman biisin jonka kanssa oli mukavampaa soida kilpaa ja jonka kanssa elämä muutenkin maistuisi paremmalta. Saattaisipa Sorrow song vielä bongata itselleen uuden sinkkulohkaisun samasta Genrestä, ja sekös olisi Chain slingille se pahin mahdollinen vaihtoehto, koska silloin Chain sling tietäisi menettäneensä Sorrow songin iäksi. Chain sling ei halunnut koko maailmassa muuta kuin saada Sorrow songin takaisin rinnalleen koko siksi ajaksi kuin vaan jaksaisi skaalojaan koko muun musiikkikansan korviin tuoda. Silloin Chain sling muuttuisi taas iloisemmaksi, valoisammaksi lauluksi, jolla olisi kaikki hyvin eikä mitään minkä haluaisi olevan toisin.
Mutta Sorrow song ei tätä halunnut, sillä Sorrow songilla oli aivan erilainen näkemys Chain slingistä. Sorrow song yritti parhaansa mukaan olla ajattelematta Chain slingiä, olla kuuntelematta tätä kappaletta ja keskittyä ihan muihin lauluihin. Sorrow songilla oli kyllä ollut mukavaa Chain slingin kanssa, mutta ei se halunnut enää jatkaa kamalaa genre sotaa, kun mielenkiintoisia biisejä löytyi kyllä samastakin lajityypistä.
Chain sling elätti silti toivon kipinää, tai oikeastaan hiillosta siitä että vielä Sorrow songin tuntet muuttusivat ja Sorrow song olisi taas valmis Chain slingin kanssa soitettavaksi.
Chain sling jää ikävöimään päivästä toiseen, yksinäisestä yöstä yöhön Sorrow songia, uneksii tästä ja itkee sointunsa pilalle tämän ihanan kappaleen takia, eikä todellakaan tiedä mitä tuleman pitää.
toivottavasti Chain sling saa lopulta elää elämänsä onnellisena loppuun asti.