Miehekkäästi itse liityin Karhu-tiimiin ja aloin valmistautumaan. Ensimmäisen matsin alkaessa tunnelma oli korkealla ja taistelemaan lähdettiin niinkuin kiimainen hirvi makuulta. Jo pian oli, vertavaluvana ja viimeistä pidellen, alle 2 minuutin sisällä kuollut. Loistoaloitus siis.
Taistot jatkuivat tiukkana. Puoliväliin (kello 22:00 tapahtunut ruokailu) olin ehtinyt tappaa yhden ainoa kaverin (kyyneleet olivat kaverilla lähellä) ja kuollut urhoollisen asian puolesta neljästi. Oli vähän fiilis maassa, uhraukset eivät olleet yhden tapon arvoisia.
Jälkimmäisellä puoliskolla viimein onnistuin - 22:00-03:00 välisenä aikana teurastin 11 miestä ja kuolin viidesti tai kuudesti. Kohokohta osui kello kahden maihin: 3 laukausta - 3 tappoa. Vaatimatontahan tuo vielä kuitenkin oli: parhaimmat ampui kolmeakymmentä kokoaikana, itse sain vain vaivoin vajaa 15. Mutta vitunsiistiämahtavaaihqua siellä oli.
Sainpa jopa pienenlaisen lempinimen: "the shotgun man". Olin ainut jolla ei ollut sähkörynkkyä tuolla...
Loppu oli varsin tyly: oman liittolaisen adrenaliinin purkautuessa kohtalokseni jäi tyly: LIITTOLAINEN PUUKOTTI kulman takaa. Ei auta, kamat kantoon ja siivoamaan kuulia.
Siistiä oli, suosittelen jokaiselle softia! Ase siis ostoon ja tappamaan kaikkea liikkuvaa. x)
Ohessa rndm kuvaa: miehet suunnittelemassa kuinka tappaa ilkeät viholliset, Ketut.