IRC-Galleria

vanhat harmaatukkaiset tarjoilijat
yökahviloissa
ovat luovuttaneet.
ja kun kävelen valoisia
jalkakäytäviä ja katson hoitokotien
ikkunoihin
voin nähdä että siellä vedellään
viimeisiä.
näen ihmisten istuvan puistonpenkillä
ja voin nähdä heidän tavastaan istua
ja katsoa
että loppu on käsillä.

näen ihmisten ajavan autoja
ja minä näen heidän tavastaan
ajaa etteivät
he rakasta eivätkä ole
rakastettuja -
eivätkä he mietiskele
seksiä. se kaikki on unohtunut
kuin vanha elokuva.

näen ihmisten kävelevän
pitkin käytäviä
valintamyymälöissä ja
ostoskeskuksissa
tavaroita ostaen
ja voin nähdä heidän vaatetuksensa
sopivuudesta ja tavastaan kävellä
ja heidän kasvoistaan ja silmistään
etteivät he välitä mistään
ja ettei mikään välitä
heistä.

voin nähdä päivässä sata ihmistä
jotka ovat luovuttaneet
kokonaan.

jos menen raviradalle
tai urheilukisoihin
voin nähdä tuhansia
joilla ei ole mitään tunnetta mitään
tai ketään kohtaan
eivätkä he saa minkäänlaista tunnetta
osakseen.

kaikkialla näen niitä jotka
eivät halua mitään muuta kuin
ruokaa, suojaa ja
vaatteita; siihen he
keskittyvät
uneksimatta.

minä en ymmärrä miksi nämä ihmiset eivät
haihdu
minä en ymmärrä miksi nämä ihmiset eivät
heitä veiviään
miksi pilvet
eivät murhaa heitä
tai miksi koirat
eivät murhaa heitä
tai miksi kukat ja lapset
eivät murhaa heitä,
en ymmärrä.

luulen että heitä murhataan
en voi kuitenkaan tarkistaa
miten asia on
koska heitä on niin
paljon.

joka päivä,
joka yö,
heitä on enemmän
maanalaisissa ja
rakennuksissa ja
puistoissa

he eivät kauhistu siitä
etteivät rakasta
tai ettei
heitä rakasteta

niin monta monta monta
säälittävää
kanssaihmistäni.


-Charles Bukowski -rakkaus on koira helvetistä-