IRC-Galleria

Kyynisyys ja sirkustirehtöörit
9.3.2006 1:10

Kun nuoruuden palo hiipuu, kyynisyys hiipii esiin. Usko pyyteettömyyteen ja hyvyyteen on koetuksella. Uutiset ja lehtiotsikot kuvaavat maailmaa, jossa ihanteet ovat kuolleet. Kohtalomme on pelurien käsissä. Peli on häikäilemätöntä ja kovaa.

Maailman suurinta talous- ja sotilasmahtia johtaa vallanhimoinen tollo. Toiseksi suurimman asearsenaalin päällä ratsastaa kylmäverinen upseeri ja yksinvaltias. Kummankin liittolaisina veljeilee arveluttavia pyrkyreitä. Yksi heistä on Italian pääministeri Silvio Berlusconi.

Italia valmistautuu parlamenttivaaleihin, joissa Berlusconin läpimeno näyttää epävarmalta. Yhdysvallat ja varsinkin ristiretkeilijä George W. Bush haluavat sielunveljensä pysyvän vallassa. Siksi Amerikassa järjestettiin ennennäkemätön teatteriesitys. Ensin halailtiin Capitol-kukkulalla televisiokameroiden edessä ja sitten Berlusconille luovutettiin lentotukialuksella Intrepid Freedom Award -palkinto. Vapaudenpalkinnon perusteena oli Berlusconin rohkea taistelu terrorismia vastaan ja Italian pääministerin osoittama ystävyys Yhdysvaltoja kohtaan. Tietenkin Berlusconin kiitospuhe lähetettiin suorana Italian televisiossa.

Bush katsoi Berlusconin vaaliavun niin tärkeäksi, että siirsi sen takia Intian- ja Pakistanin-matkaansa. Terrorinvastaisesta sodasta on tullut Bushille pakkomielle. Hän käy taistoaan seurauksista piittaamatta. Maailma on ajautumassa uudenlaiseen kahtiajakoon. Nyt muuria rakennetaan uskontojen välille.

Kun maailman valtapolitiikka pohjautuu näin arveluttaviin motiiveihin, joiden taustalla kangastaa öljy ja sen kautta maailman hallitseminen, on tavallisen kansalaisen moraali koetuksella.

Edellä mainitut esimerkit ovat pyramidin huipulta, josta mätä valuu alempiin kerrostumiin. Voivatko moraalittomat johtajat vaatia moraalia alaisiltaan, kun he omalla esimerkillään osoittavat aivan muuta?

Muutokset eivät ole koskaan lähteneet huipulta vaan pohjalta. Siksi meidän on unohdettava bushit, putinit, berlusconit ja monet muut sankarit ja pyrittävä rakentamaan omalta kohdaltamme parempaa maailmaa. Kyynisyys on pakotie, jota vastaan on taisteltava. Jos yhteiskunta mätänee latvasta, säästyvät juuret terveinä. Toivottavasti niistä versoo terveempi ihminen.

Ihmiskunnan pahin vihollinen on tietämättömyys. Kouluttamisen kautta ihmiset oppivat ajattelemaan itsenäisesti ja suhtautumaan kriittisesti poliittisiin johtajiinsa. Tie on pitkä, mutta ainoa mahdollisuus rauhanomaiseen yhteiseloon maapallolla.

VEXI SALMI
--
Torakka saappaan alla
10.3.2006 0:11

Ja kävi niinä päivinä, että tuhannet ihmiset sanottiin irti ja ihme tapahtui, pörssikurssi lähti nousuun.

HUPMts, paperirullalla päähän!

Metsäyhtiö ja siihen sijoittaneet Ameriikan eläkeläiset vastaan Suomen kansa ottelun tilanne 2 950-0. Eikä Helsingin Kauppatori täyty juhlijoista. Korkeintaan siellä nähdään tästä ottelusta muutama maansa myynyt johtaja, joita tuskin heitäkään hymyilyttää. Ja jos hymyilyttää, on jokin pahasti vialla.

Yhteiskuntatutkija O.K. Kilpi on todennut seuraavaa: Koko taloudellisen elämän intensiteetin suunnaton kiihtyminen, kaikkien hermojen pingottuminen suurimpaan jännitykseensä, uusi tempo, uusi rytmi, uusi oikeus, korkeimmilleen kehittynyt kaikkien kilpailu kaikkia vastaan, häikäilemätön reklaaminteko, kaikki nämä ovat nykyaikaisen industrialismin ja kapitalistisen tuotantotavan tunnusmerkkejä.

Osuvaa tekstiä, joka kuvaa hyvin aikaamme. Tosin Kilpi kirjoitti sanansa jo 1915. Historia toistaa itseään.

Michael Mooren dokumentissa Fahrenheit 9/11 todetaan ihmisen ja markkinavoimien välisestä suhteesta: What's good for business, is bad for people. Eli mikä on rahan teolle hyväksi, on kansalaiselle pahaksi.

Michael Moore viittaa kommentillaan Yhdysvaltain presidentti Bushin ja tämän isän businesskytköksiin, Osama bin Ladenin sukuun, Saudi Arabian rahakkaisiin ja siihen, että Irakin sota pistettiin käyntiin todellisuudessa peittämään pahimman luokan maanpetturuusskandaali.

Ahneus on siitä kummallinen voima, että se litistää ihmisen moraalin kuin torakan saappaan alle.

Sellaisen voiman edessä ei auta, vaikka koko maapallon hyvä väki lähtisi kaduille marssimaan.

- Tämä on teidän itsenne parhaaksi tapahtuvaa, me teemme tämän vapauden puolesta, kuuluu vastaus.

Myös talousliberalismin sanotaan olevan meidän omaksi parhaaksemme. Kunhan ensin vaurautta kerääntyy harvoille valituille, kyllä siitä murusia köyhillekin putoaa.

Yhteiskuntatutkija O.K. Kilvenkin aikalaiset esittivät vastaavaa. Ja tottahan toki, ihmisten elintaso nousi viime vuosisadan alussa - mutta vasta kun heidän kohtelemisensa orjina lakkasi.

Harvoin muistetaan, että meillä Suomessakin oli lapsityövoiman käyttö hyvin yleistä vielä reilu sata vuotta sitten. Työläisen normaali työpäivä oli silloin 12-tuntinen.

Nyt samassa tilanteessa ollaan monessa "halpatyövoiman" maassa.

Tehdastyö viedään sinne, koska siellä ei yhteiskuntakehitys ole saanut vielä aikaiseksi parempia työehtoja.

Hip hei!

Kolmikannan ansiosta Suomessa ei kansaa voi enää riistää, riistetään muualla niin kauan kuin se on vielä mahdollista ja sitten suunnataan katse avaruuteen. Jossain lienee planeetta, joka pitää valloittaa, jotta business jatkaisi kukoistustaan. Kyllä se on niidenkin omaksi parhaaksi.

Tai vaihtoehtoisesti aloitetaan täällä omalla pallollamme uusia sotia, jotka nekin ovat hyviä liiketaloudellisia tempauksia.

Viis siitä, että ihmisten elämä menee pirstaleiksi. Onhan raha kuningas, jota jokaisen täytyy ymmärtää kumartaa.

MARIA GUZENINA
--
Öljylamppu lepattaa
13.3.2006 0:02

On surullista, miten vähän hallitus ja kansanedustajamme ymmärtävät ympäröivästä maailmasta. Surullisempaa toki olisi, jos ymmärtäisivät, mutta eivät välittäisi. Toivokaamme siis, että ovat tyhmiä eivätkä välinpitämättömiä.

Ymmärtämättömyyttä kuvaa se, että kevään istuntokaudella tärkeimmät asiat ovat keinosiemennys ja eri kulutushyödykkeiden kaupantekoajat. Jälkimmäisessähän on kysymys siitä, että seksiä ei saa myydä yhtenäkään viikonpäivänä ja ruokaa saa myydä kaikkina viikonpäivinä paitsi sunnuntaina. Kansantalouden kannalta varmaan kovin tärkeitä asioita.

Ympäröivästä maailmasta tulee viestiä ihan oikeistakin asioista, joihin meidän tulisi reagoida. Poimin niistä tähän kaksi.

Toinen vaikuttaa meihin hieman lyhyemmällä tähtäimellä ja toinen hieman pidemmällä. Se lyhyemmällä tähtäimellä, eli seuraavan 3-5 vuoden sisällä tapahtuva, on Yhdysvaltojen kansantalouden romahdus. Ja kun se romahtaa, edessä on maailmanlaajuinen lama, joka iskee Suomeen siinä kuin muihinkin maihin.

Yhdysvaltojen romahduksesta meitä varoittavat valtion huima velkaantuminen, liittovaltion budjetin hirvittävä alijäämä ja kansalaisten käsittämätön velkataakka. Kun aivan viime aikoina sieltä on tullut viestiä asuntomarkkinoiden hinnankehityksen hiipumisesta ja myymättömistä asunnoista, niin velkaantuneita kansalaisia odottaa asunnon hinnan lasku, korkojen nousu ja sitä myöten ennennäkemätön yksityishenkilöiden vararikkoaalto. Joka laukaisee lopullisesti sen romahduksen.

Kun tuo on ennustettavissa, niin meidän kai pitäisi varautua siihen, vai mitä? Valtio pitää ennen tulevaa kansainvälistä lamaa saada velattomaksi, jotta julkisella sektorilla on varaa saattaa heikoimmassa asemassa oleva kansanosa tulevan laman yli.

Kannattaisiko eduskunnassa lähteä miettimään sellaisia asioita seksin ostokiellon ja kauppojen sunnuntaisen aukiolon tuntimäärien sijasta?

Toinen vielä isompi asia on öljyn loppuminen maapallolta.

Asiantuntija-arvioiden mukaan noin kymmenen vuoden kuluttua maailman öljyvarat alkavat hiipua. Niitä toki riittää senkin jälkeen vielä 30-50 vuodeksi, mutta sitten se on tutto finito kerta kaikkiaan.

Kun satumme sijaitsemaan sen verran pohjoisessa, että täällä on kylmää ja pimeää enimmät ajat vuodesta, niin jotain pitää meidän keksiä öljyn sijaan. Energiapajun tai muun kauran kasvattamiseen biodieselin raaka-aineeksi ei maamme peltopinta-ala kerta kaikkiaan riitä. Tuulivoima on marginaalitekijä, emmekä voi kovin montaa jokea enää valjastaa vesivoimaa tuottamaan.

Kun ei muita todellisia vaihtoehtoja ole, niin ydinvoimaloita pitää rakentaa tiuhaan tahtiin, jotta voimme ajoissa pienentää riippuvaisuuttamme öljystä. Niin tekisi vastuuntuntoinen valtiovalta.

Heti ensimmäiseksi sen pitäisi kansallistaa Fortum. Kun se on tehty, yhtiö voisi valtion varoin ryhtyä rakentamaan kuudetta, seitsemättä ja kahdeksatta ydinvoimalaa.

Jos eduskunta näpertelee edelleen seksin ostokiellon ja muiden toissijaisten askareiden parissa, kansalaisia koettelee ensin maailmanlaajuinen lama ja sen jälkeen kotimainen vilu ja pimeys.

Vuoden kuluttua on eduskuntavaalit. Jo on ihme, ellei kaikkien puolueiden vaaliohjelmissa oteta näitä kahta uhkaa päällimmäisiksi teemoiksi. Niiden edessä kun kaikki muut ongelmat ovat niin mitättömiä ettei niitä kannata edes ratkaista, ellei isoja asioita osata ratkaista ensin. Populismilla ei pirttiä pidetä lämpimänä.

KALLE ISOKALLIO