Hmm.
Mielenkiintoista, ettei minulla ole oikeus ikävöidä.
Kuka sen päättää sitten mitä tuntemuksia kullakin saa olla kun ollaan samassa tilanteessa?
Kuka päättää, että tuolla ja tuolla on oikeus tuskaan ja suruun ja ikävään, mutta taas tuolla ei?
Turhauttaa tällainen "nälviminen" ja nokkiminen tällaisessa tilanteessa.
Huhhuh.
Eikö olennaista olisi keskittyä muistelemaan ja jatkamaan toisten tuella eteenpäin?
Ilmeisesti ei.
Minulla ei ole kai syytä minkään sortin ikävään?
Ja lisäksi jos olette tätä mieltä, niin miksi ette voi tulla sanomaan asiasta "kasvotusten", vaan siitä pitää tehdä piilovittuilua GALLERIASSA?
Omille tunteilleni minä en mahda mitään, enkä tällaisen takia aio niitä muutella.
Anteeksi, jos ikävöintini jotakuta turhauttaa sitten.
Niin, lisäksi jos joku nyt ajattelee muutenkin esim. mun työstä, että se on säälittävää ahdistelua, niin eikö sekin kannattaisi tulla sanomaan mieluummin päin naamaa, kuin juoruilla asiasta pisin kyliä?
No joo.. Kunhan pohdiskelen.