Joka kerta kun kuulen sen,
palanen sydämestäni murtuu.
Ei mulla enää muuta olekaan
kun vitumoinen kasa palasia.
Kerään ne ja
ylpeyteni rippeet.
Alan kasaamaan
syntynyttä palapeliä.
Pala kerrallaan.
Tuleeko koskaan valmista?
Tiedä en!
Luottoni tässä pelissä hävitin!
Ennen luotin edes itseeni.
Tämä peli hävitti senkin!
Peli joka söi minun viimeisetkin voimani.
</3
Uusimmat blogimerkinnät
- Hyvän asian puolesta! Allekirjoittakaa, ketkÃ... 06.09.
- Härskiyden huipentuma 18.08.
- Dear M-M if U ever watch here... 18.08.
- 33/110, että turha sanoa mua materiali... 17.08.
- Olipa kerran piiiitkä, piiitkä ilta! 30.07.
- Lapsen ensimmäinen kesälomapäivä 01.07.
- Juu, tömmästä Markoa odotellessa 14.06.
- Mun vauva... 08.06.
- Jeppis 29.05.
- Maailma kylässä 24.05.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2009 (33)
- ▶ 2008 (195)
-
▼
2007 (369)
- ▶ joulukuu 2007 (27)
- ▶ marraskuu 2007 (20)
- ▶ lokakuu 2007 (38)
- ▶ syyskuu 2007 (55)
- ▶ elokuu 2007 (76)
- ▶ heinäkuu 2007 (14)
- ▶ huhtikuu 2007 (7)
- ▶ maaliskuu 2007 (104)
- ▶ helmikuu 2007 (14)
- ▶ tammikuu 2007 (14)
- ▶ 2006 (16)