En ole kovin kaunis kasvoiltani,
naaman tavallisen peilistäni nään.
Kun toiset jaksaa juosta maaliin asti,
minä puolimatkaan aina jään.
Kun toiset kumartelee yleisölle,
minä useimmin jään esiripun taa.
En ole koskaan kohteena kiitoksille,
jotka toiset aina ansaitsee ja saa.
Mutta taivaassa ei ole luusereita,
siellä ei oo niitä jotka häviää.
Taivaassa ei ole luusereita.
Siellei kukaan enää viimeiseksi jää.
Viimeiseksi jää.
En koskaan tee vaikutusta muihin,
vain olemalla mitä olenkaan.
Mulla usein menee kaikki ihan puihin.
Mä olen niitä jotka unohdetaan.
Mulle helppoa on kääntää selkä.
ja sanoa muille ei oo mun kaveri tää.
Ja mä väitän etten mitään pelkää,
mutta suren aina sillon kun yksin mä jään.