meille tuli turust vierait ja sit äiti alko tietenki niittenkaa puhuu lyylist. iha ymmärrettävää ku ne ei ollu käynny meil sen jälkee ku lyyli kuoli.
äiti sano et: " mä elättelin tytöille toivet et lyylil olis ollu joku korvatulehus ku se ei meinan pysyy pystys.. " mut ei sil sit ollu.
mä muistan ku tulin koulust kotii ja avasin oven, eka mä katoin heti et onks lyylii missää.. ei ollu. sit äiti tuli keitiöst ja sano et: "lyyli ei enää jaksanu.."
mä näin lyylin vikan kerran silloo aamul, ja ennenku lähin kouluu annoin sille suukon ja sanoin et rakastna sit.
mul on sit vaa kauhee ikävä :<