Päätin tänään käydä kaupungilla ennen töihin menoa. Loppuvaiheessa matkaa, Kurvin pysäkin jälkeen, bussin eteen änkeää valkoinen pakettiauto ja jää siihen pitämään paikkaa, mainittakoon vielä se, että paku ajoi todella lähelle linja-autoa, aivan kuin kiusatakseen. Bussikuski tööttäilee aikansa, eikä mitään merkittävää tapahdu kuin se, että pakusta nousee pelkääjän puolelta mies, joka lähtee rauhallisena kävelemään eteenpäin ja naureskellen vilkaisee taakseen...
Noh, pakettiauton kuski ajaa kuitenkin muutaman metrin eteenpäin ja pysähtyy punaisiin valoihin. Me tulemme linja-autolla perässä ja heti kun pysähdytään, kuski avaa etuoven ryntää laukku olalla, paperit tuulessa leijaillen pakun eteen, joka samantien päättääkin jatkaa matkaansa. Me matkustajat pidätellään henkeämme ja odotamme näkevämme bussikuskin ilmestyvän pakun alta makaamasta... Näin ei kuitenkaan käy, paku kääntyy risteyksestä oikealle, jolloin näemme bussikuskin roikkuvan pakun tuulilasin edessä ja kadoten näin kulman taakse...
Syntyy hetkeksi pieni hiljaisuus. Kukaan ei oikein tunnu tietävän mitä tehdä. Miten kuskille kävi? Miksi se ylipäätään päätti hypätä pakun eteen ja miksi helvetissä pakettiauton kuski päätti lähteä surutta ajamaan huolimatta siitä, että edessä seisoo ihminen ja vielä jatkaa matkaansa huomattuaan, että äijä roikkuu lasissa kiinni??? Ikään kuin se muka tilanteeseen nähden olisi auttanut, nousen bussista ja ryhdyn keräilemään linja-auton kuljettajalta tippuneita papereita jalkakäytävältä, jossa seisoo myös yhtä hölmistyneen oloista porukkaa. Mukanani ulos tulee muutama muu matkustaja, joiden kanssa jäädään ulos seisoskelemaan ja miettimään, pitäisikö jäädä, jatkaa matkaa, vaiko lähteä perään katsomaan miten kuljettajalle kävi... Melko pian kuski kuitenkin ilmestyy muina miehinä kulman takaa. Sanoo vielä letkeästi että ei tässä mitään, oli vaan vähän asiaa tolle pakun kuljettajalle. Minä sanoin sitten siihen että "näytti kyllä aika rajulta", johon kuski sitten vastaa että "äh, ei tuntunut missään"
Ja loppumatka sitten mentiin niinkuin mitään ei olisi tapahtunut...