"Olen yksin
Täällä ei ole muita
Kävelen yksin tähtien seurassa ajatellen häntä
ja hänen marsipaanihymyä
Missä hän on, kun tarvitsen häntä?
Olen rauhaton
Öisin en saa nukuttua
Kuutamo ja tähdet ovat nyt parhaat ystäväni
Tiesin sen, ettei minua ole luotu odottamaan
Tahdon hänet tähän viereeni
Yksinäisyys, miksi hyväksyt minulle tämän kohtalon?
Tuotat minulle mielipahaa, kun viet minulta kaiken hyvän
Luot kyyneleitä silmäkulmiini, mutta en anna surun tehdä tehtävänsä
Yksinäisyys
Tanssin hiljaisella kadulla
En välitä mistään muusta nyt kuin hänestä
Vähän rumbaa, lisänä jazzia
Näen merkillisiä näkyjä, harhakuvia, mustia kissoja
Kummallista, mutta totta
Yksinäisyys, miksi hyväksyt minulle tämän kohtalon?
Tuotat minulle mielipahaa, kun viet minulta kaiken hyvän
Luot kyyneleitä silmäkulmiini
Yksinäisyys
Yksinäisyys, miksi hyväksyt minulle tämän kohtalon?
Tuotat minulle mielipahaa, kun viet hänet minulta kauas pois ikuisuuteen
Yksinäisyys, miksi hyväksyt et rakkautta?
Yksinäisyys tuotat minulle vaikeuksia pysyä pystyssä ja olla rohkea
Yksinäisyys pyydän sinua jättämään minut rauhaan
Yksinäisyys älä salli mennyttä, sillä olen päässyt siitä yli"