IRC-Galleria

Mitenkäs nyt näin oikien riehaannauin cossin tekemisen kanssa? This is called natural enthusiasm and true inspiration!

Hehe, nyt kun olin Einstein ja keksin turkiksen värjäystekniikan, joka toimii, tieni vie Punanaamioon ostamaan siihen käytettyjä litkuja ja jos ehdin, käyn Sinooperissa ja Eurokankaassa, ennen kuin menen Astoriin syömään isänn puolen perheen kanssa.

(hei tässä välissä pyörytti, unohdinko hengittää?)

Voin tehdä taas listoja innoissani bussissa, voin tehdä ääniraitaa kotona, koska otan läppärin mukaan, voin maalata specialsurprise act II:n sunnuntaina ennen kuin lähden, tehdä korsettiin parit muokkakset (johon olen omalla tavallani hyvin tyytyväinen). AHHHHH <3 Nyt sielu lepää. Tai ei lepää, mutta on hyvin innoissaan siis tästä elämästä. Lauantaina vielä näen Tampereella kavereitakin, en jää siitäkään paitsi. Herran jesta. Jos pystytisin kerrankin toivomaan, että nyt tämä onnistuu. Ainut, mikä hiukan saa repimään hiuksia on jonnekkiin kadonneet (valmiit) hihat ja kouluun taisin unohtaa rakkaan hattuni. VOIVOIOVIVOi. Puheripuli.

Näinä päivinä rakhastan elämää. (Jos tämä johtuu siitä, että nukuin kaksitoista tuntia niin aion nukkua kaksitoista tuntia joka yö tästä päivästä lähtien).