Nukuin viime yönä huonosti, mutta en vissiinkään siksi, että olisi pelottanut, vaan siksi, että uni ei vain tullut.
Oli vähän jännitys päällä, kun tuossa viime viikolla tuli kuultua ääniä, jotka eivät tulleet huoneesta, vaan minun päästäni. Kiva. Koin olevani varsin hereillä ja sain tilanteen haltuun, mutta kyllä siinä vähän jäi tapahtumasarja kaikista näkökulmista mietityttämään.
Yksineloa ei ole tarkoitettu minulle. Ensi kevättä odotellen. Muutan työssäoppimisia varten johonkin muualle. Saa nähdä, saanko Aliisa-kisua sitten vieläkään mukaan.