IRC-Galleria

Pääsinpä lyhyesti käväisemään koneella, kun palailin tänne Lempäälään "viettämään" viikonloppua. Todellisuudessa raakaa työtä.

Katson nyt näitä hyllyjuttuja kuntoon, tosin olen ihanasti riippuvainen siitä, "jaksaako" äiti ottaa niitä lautoja Vesilahdelta mukaan. Ideaparkista haen kyllä spraymaalit sun muut tarpeet huomenna siellä käydessäni. Toivottavasti nyt edistysin siinä niin, että ei tarvitse kuolla siihen stressiin. (Se tunne, kun on kaksi pukuprojektia suoritettavana alle kuukaudessa ja pitäisi varmaan keksiä jotain itsekin päälle pantavaksi, puhumattakaan siitä, jos tulee vielä se proppiprojekti)....

Eipä tässä muuta truhaa sanottavaa tänä yönä. Sleep tight.

Moikka vaan, ei läppäriä, eikä nettiä, joten kirjoittelen äidin laskuun kännykällä. Lyhyesti sanottuna elämä rullaa näin hetken aikaa hyvin ja tuntuu siltä, että olen saanut aikaiseksi asioita. Sen lisäksi tekee ihan kauheasti mieli askarrella kaikkea pientä. Ensimmäisenä mieleen tulee tehdä housut, myyntiin koristepäähineitä ja maalata peilin kehykset mustiksi ja patinoida hopealla yhdet valokuvakehykset, joihin voisi taiteilla jotain hienoaaaa. Eli ainakin siihen asti, että saan netin ja koneen saattaa olla menossa tällainen putki. On tullut tehtyä hyvää ruokaa ja panostettua terveyteen jajaja. Ainut, mikä tässä ahdistaa, on se, että pelkään sen menevän taas muutamaksi vuodeksi ohi ja se, että en saanut viime yönä nukuttua, koska pelkäsin kummituksia. D: Piti ensimmäistä kertaa nukkua valot päällä. Heräsin nimittäin aika pian nukahtamiseni jälkeen yöllä kaksi sekunttia ennen julisteen tippumista seinältä etukäteen pelästyneenä. Ihme, että selvisin yöstä. Nyt ramasee kovasti. Johtuu varmaan siitä, että on tullut käveltyä tänään 5km, vaikka yleensä kävelen ehkä 2km päivässä. Ja no joo, kyllähän tuossa tuli hyvin syötyäkin. Naapurissa kaksi hiljaista kämppista, jotka taitavat pelätä aloitteen tekemistä enemmän kuin minä, mikä sinänsä on jännä. Kelalta pitäisi kysyä, vaikuttaako vanhemman tulot, jos ei asu kotona. On aika paha, jos en sen takia nyt saisikaan opintorahaa, koska äiti=velkaantunut, enkä voi todellakaan odottaa muutamaa satkua käyttööni joka kuukausi. Eipä tässä muuta. Toivottavasti elämä jatkaisi hymyilemistään tästä lähin, kun sillä on jotain väliäkin. :)

ÄLÄ LUE TÄTÄ, JOS ET HALUA RAISKATA MIELTÄSI.

Kävin paskalla ulkohuussissa.

Ja sitten ihmettelin, minne kansi oli kadonnut.

Hahaa! Ilmoitusmuotoisesti saanen ilmoittaa, että vihdoin osaan soittaa melko tosissaan sen Victorin piano solon. Joskus vähän jumittaa ja loppuosaa en osaa vielä yhtä nopeasti kuin pitäisi, mutta silti. Osaan sen. Ulkoa. Hyvä minä! :)

Mikä on seuraava haaste?

Katoan ilmeisesti kaverille muutamiksi päiviksi ompeluprojektejen syövereihin, joten älkää ihmetelkö.

P.S. Opettelen Victorin piano soloa parhaillaan. __b

Uusi blogi

Ja ohoh! Noin nopeasti se sitten kävikin....

Tuonne sitten seuraamaan. Varmaan yritän tässä hiljalleen irtautua Galtsun blogista ja lähinnä mainostan tänne sitten kaikkea hauskaa, mitä tuolla intternaatin maailmoissa puuhailen.