IRC-Galleria

Joskus on ihan hauskaa katsoa niitä vähemmän vakavastiotettavampiakin horoskooppeja aamucappuccinokupposen äärellä. Kihertelen täällä itsekseni, koska vertailin viikon neuvoja omiin suunnitelmiini ja onhan se nyt ihan hauskaa joskus huomata kaikenlaista ja sitten mielikuvituksen voimin keksiä kivaa. Sunnuntaina: Vetovoimaa ja pilkettä silmäkulmassa. TOTTA HITOSSA! Lulu antaa sellaista kyytiä jokaiselle vastaantulijalle, että lähettipoikakin ajaa pyörällä päin kyyhkyshäkkejä.

Astro.fi: "Neitsyt
Olet tänään viehättävällä tuulella ja teet jopa tahtomattasi melkoisen vaikutuksen vastakkaisen sukupuolen edustajiin. Pientä flirttiä peliin ja elämä näyttää nopeasti valoisat kasvonsa.."

Grr.

Kadonneet esineet saavat minut kohta hulluksi!

Löysin kyllä äsken kadonneen puuterin ja ruskea luomivärini..... Mutta HIHAT, missä ovat HIHAT ja valkoinen kasvoväri, jota tarvitsisin mm. heti. ;;______;; Tuntuu, että mikään ei tule onnistumaan tai valmistumaan, ennen kuin nämä löytyvät.

Otin härkää sarvista ja tekaisin hyvännäköisen ja yksityiskohtaisen lähdekuvan CosplayGaalaa varten. Oletan, että se screenataan taas lavalla (KUMPA voisikin olla kaksi lähdekuvaa: yksi tuomaristolle ja yksi yleisölle) ja nyt on menossa ääniraita. Hehheh, tiedän, että olen puhunut siitä vaikka kuinka kauan, mutta totuus on se, että aloitin oikeasti vasta tänään. Luojan kiitos se pitää palauttaa vasta keskiviikkona (tänään kyllä tulee jo valmista). Nyt en vedä yhtään niin amatöörityylillä tätä kuin EuroCosplay-kisaan olisi ollut tulossa. Huomaan hetki hetkeltä paremmin, että viime kerralla kotiin jääminen onkin tuleva olemaan sen arvoista.

Jos kerrankin nyt onnistuisin tässä.




Problemo numero I: HIHAT OVAT EDELLEEN KATEISSA!!! (Sekoan!)

Väsyttää. Touhukas päivä, vaikka omalla mittakaavallani en olekaan saanut aikaiseksi vielä paljoa mitään. Mutta koska haluan kuulostaa tehokkaalta, voin kertoa, että olen kokkaillut, jynssännyt, asettanut kärpäsansoja, imuroinut, ladannut kasan tiedostoja ilmeisesti edelleen ääniraitaa varten, värjännyt puolet turkiksesta (koska kynsilakanpoistoaine loppui), blogannut, ommellut käsin luukujat korsettiin... NIIN, ja koulussa oli sitten leningin peruskaavan piirtämistä kertaa kaksi.

Jösses. Tajusin, että saan pitkästä aikaa tehdä cosplaytehtävälistan tänne. Ihanaa!

[ /]turkiksen värjääminen
[ ]..muotoileminen ja lakkaaminen
[ ]korsetin koristekujien sävvytys
[ ]surprisen koristekuvioiden maalaaminen
[ ]peruukin leikkaaminen
[ ]lettihelmien kiinnittäminen
[ ]nutturan kiinnityssysteemin
[ ]puvun alaosan ompelminen
[ ]...ja maalaaminen
[ ]koristereunusten maalaaminen loppuun
[ ]Mooglen ompelu (kolmas Moogle menossa, uskokaa pois)
[ ]vöiden turvakiinnitys
[ ]...ja maalien korjailu
[ ]...ja hukkuneiden solkien korvaaminen
[ ]sukkanauhaan kovikekangas
[ ]jokin krinoliinin tapainen asia?
[ ]Mooglen patinointi

HEI! Miksi en keksi enempää tekemistä??? :O

Okei, nyt tutimaan.

Sticky. Sticky. Sticky.

Huone on niin sotkuinen, että suddenly cossipakertaminen on aivan älyttömän epäinspiroivaa.

Hei, päädyinkin juuri siihen, että se Lulun puvun alaosan nahka onkin tosiaan vain ylipäätään nahkamaista, koska en enää löydä mistään yhtä suurenkokoisena kyseistä kuvaa, josta sen "aivan tietynlaisen" tekstuurin muka bongasin. Tekstuuria siinä maar on, mutta se ei ole niin erilaista kauppojen nahkoista ettäkö alkaisin sitä itse lämmöllä muotoilemaan. Sitä paitsi säännöllinen "ruudukkomaisuus", jonka uskoin kuvassa nähneeni, oletan johtuvan vain "kehnosta(=laiskasta)" 3D-mallinnuksesta (pinnan kokoaminen neliönmuotoisista kappaleista kasaamalla). Et voìla, homma ratkaistu itseäni huijaamatta. (?)

Mitenkäs nyt näin oikien riehaannauin cossin tekemisen kanssa? This is called natural enthusiasm and true inspiration!

Hehe, nyt kun olin Einstein ja keksin turkiksen värjäystekniikan, joka toimii, tieni vie Punanaamioon ostamaan siihen käytettyjä litkuja ja jos ehdin, käyn Sinooperissa ja Eurokankaassa, ennen kuin menen Astoriin syömään isänn puolen perheen kanssa.

(hei tässä välissä pyörytti, unohdinko hengittää?)

Voin tehdä taas listoja innoissani bussissa, voin tehdä ääniraitaa kotona, koska otan läppärin mukaan, voin maalata specialsurprise act II:n sunnuntaina ennen kuin lähden, tehdä korsettiin parit muokkakset (johon olen omalla tavallani hyvin tyytyväinen). AHHHHH <3 Nyt sielu lepää. Tai ei lepää, mutta on hyvin innoissaan siis tästä elämästä. Lauantaina vielä näen Tampereella kavereitakin, en jää siitäkään paitsi. Herran jesta. Jos pystytisin kerrankin toivomaan, että nyt tämä onnistuu. Ainut, mikä hiukan saa repimään hiuksia on jonnekkiin kadonneet (valmiit) hihat ja kouluun taisin unohtaa rakkaan hattuni. VOIVOIOVIVOi. Puheripuli.

Näinä päivinä rakhastan elämää. (Jos tämä johtuu siitä, että nukuin kaksitoista tuntia niin aion nukkua kaksitoista tuntia joka yö tästä päivästä lähtien).

Voi olla, että on liian aikaista sanoa.

Mutta! Saatoinpa juuri keksiä ainakin tähän omaan pukuuni kelvollisen tavan sävyttää keinoturkista vaaleammaksi, ilman, että se näyttää tosi tollolta. Laatu kärsii nyt paljon vähemmän, mitä aiemmin. Vielä, kun keksisin, millä saada kuidun kemiallisesti kiiltäväksi, niin olisi aika upeaa, ei tosin välttämätöntä.

Tajuan joka päivä paremmin, kuinka paljon kaipaan gessoa.