IRC-Galleria

Ette tiedä, miten olen käynyt sisäsiä taisteluita näiden asiakastöiden ja saamattomuuteni kanssa viimeisen viikon ajan. Taistelut eivät ole rajoittuneet pääni sisälle, vaan niitä turhautumia on aiheuttanut aika paljon tämä kiva pikku materiaali nimeltä juhlasametti ja älyttömän tyhmät kuositteluaivopierut.

Teinileffat pyörimään ja ompelukone jatkaa surraamista.

Menin sitten yhdeltätoista painamaan herätyskellon pois ja heräsin yhdeltä. Tänään piti olla kunnon työpäivä. Damn. Pian huomaan olevani nälkäinen ja jääkaapissa ei ole enää muuta kuin juustoa ja oliiveja. Damn. "Kunnon" kauppareissu siis seuraavana. Jos veisi vaikka nuo turha pullot tuosta samalla.

why is it always me?

Onpas yö jo pitkällä. Tänään tuli pohdittua, mitä oikeasti haluaisin ja olisin valmis toteuttamaan cosseista ensi vuodelle noin niin kuin alustavasti/vähintään.



Olisiko Bakaconiin liian aikaista? Painettavan kankaan määrä................ "Ei enään koskaan" tuli Lulun jälkeen. Seuraavaksi onkin sitten pakko alkaa väsätä hulluna sapluunoita.



Mikäli tulen Frostbiteen, niin vihdoin, Yope!!

Ja sitten on kaksi vielä salaista tapausta, joista en puhua pukahda. Toinen on CosplayGaalaan. Toinen ehhhhkä EuroCosplay-kisaan. Jälkimmäinen julkaistuu vasta kun se oikeasti tulee valmiiksi. Sen verran on tullut rahaakin siihen tuhlailtua.

Nukuin viime yönä huonosti, mutta en vissiinkään siksi, että olisi pelottanut, vaan siksi, että uni ei vain tullut.

Oli vähän jännitys päällä, kun tuossa viime viikolla tuli kuultua ääniä, jotka eivät tulleet huoneesta, vaan minun päästäni. Kiva. Koin olevani varsin hereillä ja sain tilanteen haltuun, mutta kyllä siinä vähän jäi tapahtumasarja kaikista näkökulmista mietityttämään.

Yksineloa ei ole tarkoitettu minulle. Ensi kevättä odotellen. Muutan työssäoppimisia varten johonkin muualle. Saa nähdä, saanko Aliisa-kisua sitten vieläkään mukaan.

Day twenty-eight - Kuva siitä miltä sinusta tuntuu juuri nyt:



Some clothes, please.

Day twenty-nine - Kuva jostakin mukavasta tunteesta tai muusta asiasta:



Day thirty - Kuva ananaksesta:



Day thirty-one: Kuva reaktiostasi edellisen päivän kuvavaatimukseen:

"Viime yönä tuli nähtyä unta, että näin kaikkien ihmisten aurat. Tai oikeastaan, en nähnyt mitään auroja ollenkaan, ja se hiukan harmitti. Sen sijaan näin ihmisten sädekehät. Joillakin ne olivat hieman kehittyneemmät kuin toisilla. Omani oli yksi säälittävä pienenkokoinen kehä, joka ei erottunut juuri muuten kuin kirkkaana pienenä pisteenä pääni päällä. Olin aika pettynyt. Olin turhautunut siihen, että kaiken itseni etsimisen jälkeen elämässäni sädekehäni oli yksi pieni pieru. Tosin hereillä ollessa helpointa olisi kuvailla sen kehän olleen vähän niin kuin tähti."


Tämä uni oli jäänyt häiritsemään minua. Näin sen siis jonkin aikaa sitten. Freudilaisittain tätä on varmasti erittäin mielenkiintoista miettiä, mutta:





"Also known as: Cosmic Consciousness Center, "I AM" Center, Sahasrara
Body Mind Associations:
Location: Top of the head
Color: Violet (or white)
Parts of the body: This Chakra is associated with the top of the head, the brain, and the entire nervous system
Endocrine Gland: Pineal Gland
Sense: Sense of empathy, unity, experiencing another person's experience as if you were inside them, being them.
Consciousness: The Crown Chakra represents that part of our consciousness concerned with perceptions of unity or separation. Just as the Root Chakra showed our connection with Mother Earth, this chakra shows our relationship with Our Father in Heaven. It represents our connection with our biological father, which becomes the model for our relationship with authority, and ultimately, with God. It's the level of the soul.
When one experiences a sense of separation from their father, they close the crown chakra, and experience a sense of isolation and aloneness, as if they are in a shell, and having difficulty with feeling contact with those around them. Thought processes tend to justify and maintain the sense of aloneness.
The view from this chakra includes seeing one's Self as the single consciousness creating all, and paradoxically, thus connected to all, like a dreamer dreaming a dream and realizing that all that is perceived is just an extension of their own consciousness.
Element: Inner Light, which is what one experiences when they are in the deepest part of their being, as a point of consciousness glowing with intelligence.
Also called White Light. Metaphysically, this is considered the most subtle element of which the entire physical universe is created. "


Nyt herää sitten kysyms, miksi näin tätä unta? Jännää. Tästä löytyi vähän kehnosti tietoa, mutta varsin mielenkiintoista sellaista.

Onko joku loukannut sinua lähiaikoina? - Eipä pahemmin.
Miksi olet kotona? - Koska on ilta.
Omistatko autoa? - En.
Menetätkö hermosi helposti ja pienistä asioista? - Joskus, mutta harvemmin.
Rakastatko ketään tällä hetkellä? - juu
Rakastaako kukaan sinua tällä hetkellä? - Ei siinä mielessä.
Oletko epätoivoinen? - Enkö muka ole aina?
Haluatko aina sen, ketä et todellakaan voi saada? - Osuva kysymys. Kyllä.
Kenen kanssa mesetät juuri nyt? - En kenenkään.
Onko hän elämäsi rakkaus? -
Mitä elokuvaa katsoit viimeksi? - Dark Shadows
Kuvaile lattiaasi - Linoeumi, sukat tossut, kaksi paitaa.
Mitä haluaisit tehdä? - Olla hierottavana, käydä ehkä suihkussa, nukkua. Olla.
Miksi juuri sitä? - Koska selkään sattuu ja olen uupunut.
Kuvaile ihastustasi - Kas tällainen kysymys. Paras tyyppi ikinä.
Minkä värinen on hammasharjasi? - Siinä on kaupungin sieluetti, mustaa ja valkoista.
Rakastatko vihanneksia? - En varsinaisesti rakasta, mutten inhoakaan.
Oletko koskaan vihannut perhettäsi? - Toisinaan.
Huutavatko vanhempasi sinulle useasti? - Silloin harvoin kun tapaan. Tai siis vain se toinen osapuoli.
Kuvaile pihaanne? - Autoja, asfalttia, pätkänurmikkoa.
Mitä haluat omaksesi? - Niin.
Mitä on seinälläsi? - "The end"-, Alice in Wonderland- ja PotC -julisteet. Vintage postikortteja. The Beatles -hologrammiposteri. Samantyyppinen posteri, mutta The Nightmare Before Christmas.
Millainen on suosikki paitasi? - Burgundi, pitkä, joustava paitapusero.
Voisitko kuvitella seurustelevasi sinua vanhemman kanssa? - No juu.
Entä nuoremman? - Jos teini-iästä on kypsytty.
Miksi olet iloinen? - Juuri tällä hetkellä vaikea sanoa. Kun on tavoitteita, eikä liikaa stressiä. Kavereiden seura.
Minkälainen ilma ulkona on? - Pimiää.
Haluaisitko vetää kännit? - En todellakaan.
Nukahtaa ikuiseen uneen? - Joku päivä.
Meikkaatko kärsivällisesti kouluun joka päivä? - Juu, nykyään.
Nähdä kuolleet ystäväsi/sukulaisesi/lemmikkisi? - Todellakin.
Ketä eniten? - Koirani.
Vaatteittesi yleisin väri? - Maastonvihreä?
Lävistyksesi? - Korvareiät.
Sattuuko sinua juuri nyt? - Selkään. Sieluun.
Millaiset silmät tulevat ensimmäisenä mieleesi? - Siniset.
Mikä on viimeisin mitä sanoit? - "Hyvää syyslomaa, joo, moikka"
Onko joku ihminen sanonut sinulle lähiaikoina mitään kaunista? - "Oot taas niin kaunis?" Outoa kyllä, olen saanut naispuolisia faneja.
Mitä kappaletta lauloit tai hyräilit viimeksi? - Regina Spektorin Call Me.
Oletko pussannut tyttöä? - Ju.
Entä poikaa? - Itse asiassa, en.
Ketä olet halanut viimeksi? - En muista.
Mitä on vieressäsi? - Teemuki, juomalasi, peili, meikkejä.
Paras piiretty? - Tie El Doradoon.
Ihanin asia tässä päivässä? - Suunnitelmissa pysyminen.
Voisitko tappaa itsesi? - En.
Ovatko ystäväsi ärsyttäviä joskus? - Jotkut harvat hyvin harvoin.
Kenen luokse haluaisit mennä? - Heitä villi arvaus.
Haluaisitko seurustella kyseisen henkilön kanssa? - Joo.
Mitä sanoit viimeksi mesessä? - "Täytyy katsella"
Minkä väriset pussilakanat sinulla on peitossa ja tyynyssä? - Muumit.
Inhoatko jotain ihmistä tällä hetkellä, ja miksi? - En.
Oletko kiroillut vanhempiesi kuullen? - Olen.
Minne näet ikkunastasi? - Puiden siluetit, katuvaloja.
Mitä teet vielä tänään? - Nukun. Syön?
Lempiruokasi? - En osaa sanoa. Sushi on hyvää, mutta vaatii tasapainoisen mielentilan tullakseen nautituksi.
Lempijuomasi? - En osaa sanoa.
Milloin sait viimeksi teksiviestin? - Tänään koulussa.
Mikä sinua harmittaa tässä päivässä? - Uupumus, kaikki ystävät lähtivät pois Ikaalisista ja jään periaatteessa yksin.
Paras seura pitää hauskaa? - Huomaavaiset, hauskat, mielenkiintoiset ja väsymättömät ihmiset.
Mitä teit eilen? - Kuosittelin ja kävin paikallisessa pubissa istuskelemassa.
Miksi? - Koska kutsuttiin.
Onko sinulla tylsää? - Väsyttää, haluaisin tehdä jotain, mutta ei pysty, joten on.
Milloin viimeksi rupesit tahomattasi itkemään? - Eilen.
Onko joku pussannut sinua viimeisen viikon aikana? - Ei.
Onko joku tunnustanut ihastuneensa sinuun? - Kerran.
Moneltako menit viimeyönä nukkumaan? - Öööh, ennen kolmea?

Tunnustin eilen kaverille tunteeni.

(Olisin ihan hyvin voinut jättää tämän merkinnän nähtäväksi vain Galtsu-kavereilleni, mutta kun tuolla välissä taisi olla jo pari liian selvästi ilmaistua julkista tekstiä, en ala perääntymään.)

Sain pakit.

Ja ne olivat parhaat pakit ikinä. ;__; Ihan oikeasti. En keksi ketään noin ihanaa ihmistä. Sen lisäksi, että hän toki kertoi ihan rehellisesti millaisena minut kokee, niin jäi kanssani vielä valvomaan ja juttelemaan mukavia aivan niin kuin ennenkin. Ja antoi tikkarin. Eikä se ollut siis pelkästään siksi, että piristyisin, vaan pienestäkin lohdutusjuttelusta kumpusi aina jotain suurempaa ja nautinnollisempaa.

Ja tiedättekö mitä? Vaikka saattaakin ääni pettää ja tippa tulla linssiin kun kavereiden kanssa naamatusten puhun tästä, olen silti ollut koko päivän ihan hiton onnellinen. Miten voi itkeä samaan aikaan onnesta ja surusta? Olen loputtoman kiitollinen siitä, että hän on minulle niin hyvä ystävä. Ja minusta tuntuu tämän lisäksi paljon mukavammalta olla. Tänään koulussa ei ollut tippaakaan awkwardia jutella. Päin vastoin. Me molemmat ymmärrämme paremmin, mitä merkitsemme toisillemme ja arvostamme sitä, mitä se on.

Viime yönä en mennyt nukkumaan sydän särkyneenä. Tai jos meninkin, niin ne palaset oli hiottu niin sileiksi, ettei se sattunut yhtään niin paljon.

Nyt mokasin. Nyt oikeasti mokasin. EIEIEIEIEIEIEIEIIEIEIEIEIEIEIEIIEIEIEIEIEIEIEIEIIEIEIEIEIEIEIEIEIEIIEEIIEIEIEIEIEIEIEIEIEIEIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIi.




Ei hitto.



Kauniisiin mielikuviin tuli nyt aika iso vekki. En ole koskaan elämäni aikana halunnut vajota niin syvälle maan alle.


Nyt paljon vanukasta. PALJON vanukasta. Koska pahempaa on tulossa.

En ole odottanut taas kuin koko illan, että saan vastauksen tekstiviestiini. Ilmiö on nähty aiemminkin: Sen aikana ehtii kuvittelemaan, miltä elämä näyttää kahdeksankymppisenä kymmenillä eri tavoilla, lyttäämään itsensä lattiaan, muuntamaan tietoisuudenstatuksensa nollaksi, palaamaan karuun todellisuuteen ja hakkaamaan päätänsä pöytään.

Jokainen aikaisempi kerta on päätynyt ihanaan (kaveri)iltaan.

Pidän tuota kaikkien mahdollisuuksien ilmiötä aika katalana. Koska silloin kun tilanne merkitsee jotain henkilökohtaisella tasolla, ei todellakaan osaa odottaa vastausta.

Voi vain haaveilla parhaasta ja pyöritellä peukaloitansa.

Oikeasti haluaisin kertoa kaiken, mutta pidän tilanteen mysteerisenä, koska silloin se sattuu vähemmän. Sanoinko tämän jo aiemmin?


Ehkä tänään ei tapahdu mitään. Taisi olla virhe viettää viikonloppu Kaalimaassa.


Ja oikeasti, Tarot, mitääääääääääääääääääää. Miksiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii?