IRC-Galleria

Minulla on joskus erittäin heikko toleranssi tyhmiä ihmisiä kohtaan. Juuri nyt niinkin pieni asia kuin Uusisuomi.fi-sivustolla käytävällä keskustelu evoluutioaiheisesta uutisesta sai sisäisen biologini (tai jonkin muun pakkomielteisen perfektionistin) huutamaan raivosta.

Evoluutioteoriasta esiintyy hyvin paljon eriskummallisia ja päin peetä olevia väitteitä. Useimmiten näiden väitteiden lausumiseen sortuvat evoluutioteoriaa vastustavat kreatonistit ("Jumala loi maailman nimenomaan kuudessa päivässä" -luomisopin kannattajat), mutta olenpa törmännyt joihinkin yleisimpiin harhaluuloihin jopa lukion oppikirjoissa.

Kumotaanpa muutama väite tai korjataan harhaluuloja, jotka tähän aihepiiriin liittyvät.

"Darwin väitti, että ihmiset polveutuvat apinoista / apinat ovat esi-isiämme."
Väärin. Darwin esitti kirjassaan Lajien synty ajatuksen siitä, että ihmisillä ja apinoilla voi monien samankaltaisuuksiensa perusteella olla yhteinen kantamuoto. Tämä tarkoittaa sitä, että on ollut olemassa jokin laji, joka on päätynyt jollakin konstilla (esimerkiksi isolaation tai hajauttavan luonnonvalinnan myötä) jakautumaan useampiin osiin niin, että ihmisen ja apinoiden tiet ovat eronneet.

Tarkalleen ottaen ihmisen ja eri apinoiden kantamuodosta on eronnut gibboni, oranki, gorilla ja tuoreimpana simpanssi. Simpanssi on siis lähin sukulaisemme. Erotessaan lajit ovat muistuttaneet vielä toisiaan, mutta ajan saatossa ne ovat kehittyneet nykyisenlaisikseen.

"Darwinin evoluutioteorian mukaan vahvin laji jää aina henkiin, heikommat kuolevat."

Väärin. Darwinin evoluutioteorian perusjatus on se, että parhaiten sopeutuva (ei siis välttämättä vahvin) yksilö pystyy todennäköisimmiten saamaan eniten jälkeläisiä ja siten kyseinen yksilö siirtää perimäänsä enemmän eteenpäin kuin se yksilö, joka ei ole sopeutunut yhtä hyvin eikä siten pysty yhtä paljon jälkeläisiä tuottamaan.

Sopeutuvuus on yhdistelmä monia asioita, eikä fyysinen vahvuus ole ainoa tapa pärjätä. Esimerkiksi ihmisellä eräs sopeutumiseen huomattavasti vaikuttanut tekijä on lajin älykkyys.

"Evoluutioteoria on vain teoria eli käytännöstä kaukana oleva keksitty selitys jollekin asialle."

Väärin. Tieteen termistössä 'teoria' tarkoittaa laajaa selitysmallia jollekin rajatulle asialle tai ilmiölle. Arkikielen "teoriassa asia tehdään näin" -ilmaisu ei ole sama asia, kuin tieteen käyttämä termi teoria. Arkikielen teorialle on tieteessä käytetty ilmaisua hypoteesi.

Teoriaa ei noin vain keksitä, vaan se perustuu näyttöön ja tutkimukseen. Jos teorian jokin osuus ei täsmää todellisuuden kanssa, teoriaa korjataan.

Tämän väitteen kuuleminen etenkin uskonnollisilta tahoilta on todella ärsyttävää - teoria on vain keksitty selitysmalli, mutta uskonto ja Jumala ja muu sälä on täyttä faktaa. Tiede on sentään korjannut käsityksiään, jos ne ovat olleet todellisuuden kanssa ristiriitassa. Katolinen kirkko sen sijaan yritti peitellä Kopernikuksen tekemää huomiota siitä, että Maa kiertääkin Aurinkoa eikä toisin päin, koska kirkkohan oli opettanut, että Maa on kaikkeuden keskus ja Aurinko kiertää Maata.

"Evoluutioteoriasta ei ole todisteita."

Väärin. Evoluutioteoria on yksi varmimmiten todistetuista tieteellisistä teorioista. Niin fossiilit, fossiilien kehittyneisyys, lajien väliset samankaltaisuudet, ns. elävät fossiilit eli vuosimiljoonia samanlaisia säilyneet lajit ja monet muut seikat tukevat evoluutioteoriaa.

Evoluutioteorian mukaisesti esimerkiksi mitä vanhempi fossiili on, sitä yksinkertaisempi löydetty eliö on rakenteeltaan. Fossiileista on löydetty todisteita esimerkiksi lajin jakautumisesta kahdeksi erilliseksi lajiksi. Homologiset elimet (samankaltaiset elimet/ruumiinosat) ovat samoin todiste evoluutiosta. Samoin kuin esimerkiksi se, mitä läheisempiä lajit ovat keskenään, sitä samanlaisempia niiden rakenteet ja yksittäiset proteiinit ovat.

Evoluution mukaan yksilöiden perimässä tapahtuvat mutaatiot johtavat uusien ominaisuuksien ja sitä kautta uusien lajien syntyyn. Kun jokin uusi mutaation myötä ilmennyt ominaisuus runsastuu, voi uusi ominaisuus levitä koko lajiin tai se voi saada aikaan lajin eriytymisen erillisiin lajeihin.

Evoluutiota tapahtuu edelleen, ja siitä on todisteita. Jos fossiilit eivät epäilevälle Tuomaalle kelpaa, niin uusia todisteita syntyy koko ajan. Tuoreimpia tulevia uusia lajeja on esimerkiksi saimaannorppa, joka on isolaation (eristyksen) myötä eriytynyt muista norpista ja eroaa jo alkuperästään esimerkiksi ulkonäön osalta. Afrikan Victoriajärven kirjoahvenet ovat lajiutuneet voimakkaasti ja nopeasti. Bakteerilajit kehittyvät sitäkin nopeammin, ja esimerkiksi 40 vuotta nailonin keksimisen jälkeen oli jo syntynyt kyseistä keinokuitua syövä bakteeri (1975).

Erot ovat toki pieniä, muttei evoluutioteoria ole koskaan väittänytkään, että ihminen kasvattaisi ylihuomenna siivet selkäänsä ja viikon päästä kalat nousisivat maalle alkaen lukea Dostoyevskia. Suurien linjojen muotoutuminen vie miljoonia vuosia.

"Evoluutioteoria sulkee pois Jumalan. Se on ristiriidassa Raamatun kanssa."

Väärin. Evoluutioteoria ei sulje pois mahdollisuutta, että Jumala tai jokin siihen verrattava jumalolento voisi olla olemassa. Tieteellä ei ole mitään jumalkäsitystä vastaan. Toisaalta, evoluutioteoria ei erikseen tarvitse jumalolentoa selittämään sen ilmiöitä, sillä asiat ovat selitettävissä ilmankin minkään jumalan olemassa olemista.

Jos Raamatun luomiskertomuksen tarinan kuudesta päivästä ajattelee tarkalleen kuutena päivänä, evoluutio on tietenkin ristiriidassa Raamatun kanssa. Mutta eikös Raamatussakin sanota, että Jumalalle yksi päivä on kuin tuhat vuotta?

"Silti ei tiedetä, miten elämä sai alkunsa."

Väärin. Elämän alun kemialliset olosuhteet tiedetään, samoin tiedetään, mitkä orgaaniset aineet ovat olleet elämän kannalta välttämättömiä. Kokeissa, jotka esimerkiksi lämpötilaltaan ja paineeltaan ovat vastanneet alkumaapallon olosuhteita, on syntynyt kyseisiä orgaanisia aineita. Jos aineita on syntynyt hyvin lyhyessä ajassa tieteellisessä kokeessa, on täysin mahdollista (ja oikeastaan loogista), että niitä on syntynyt alkumaapallonkin olosuhteissa. Pidemmän ajan myötä kehittyneet orgaaniset aineet ovat luoneet perustan elämälle kemiallisen evoluution myötä.

.......

- Tämän uutisen alla oleva keskustelu sai minut ärsyyntymään:
http://www.uusisuomi.fi/tiede-ja-ymparisto/55570-valtava-lapimurto-tieteessa-tutkijat-keksivat-miksi-ihminen-alykas
- Faktoja saa korjailla, sillä olen tämä teksti on kirjoitettu pääasiassa raivopäissäni kohtuu nopealla tahdilla ja sen enempää varmistamatta, muistinko asioita oikein. En täysin varma ole esimerkiksi, olivatko ne nopeasti jakaantuvat kalat juuri kirjoahvenlajeja... Kyllä ne taisivat olla. :D