Eilinen (ja tämä aamuyö...) oli jotain niiiin käsittämättömän huippua. Samaan aikaan olin ihan ulkopuolinen ja hämmentynyt ja samalla kuitenkin niin sellasessa tunteessa et vihdoin kuulun johonkin porukkaan jossa miut hyväksytään just tällasena tomppelina ja balalaikkana kun satun olemaan.
Frendejä katsoimme kovin mycke paljon ja nyt samperi vieköön soi jotain antti tuiskua päässä... Mut pakko sanoo et aika osuvasti "Tästä yöstä tulee pitkä..."
Valvon nyt sitten kun ei pysty nuqqumaan, hirviä yksinäisyys-olo kun nyt on tullut niin paljon kaverusteltua...
Kiitos kun olette niin just työ
Herran jumala mitä vuodatusta!!!!