Yksi on jättänyt yhtä,
Toinen jättänyt toista.
Puhtaaseen kolmaskin jättänyt jotain,
Mitä aika ei poista.
Rakensit ihmisen,
Ehkä sä suoritit sen, mitä pitikin tehdä.
Voiko tuo kaikki
Olla jotain ehjää, se on tässä se ehkä.
Nyt vaienneen kertomana tarina kaunistuu.
Elää kuin hengitys ikkunan pinnalla.
kertosäe:
En anna sen kuolla,
Sen täytyy jatkaa, vaikka
Kauempaa huomataan,
Se ei hengitä omillaan.
Paljon on haudattu, mitä ei tahdota nähdä.
Mut niiden kosketus tuntuu, se on vieläkin tässä.
Mikään ei muuttunut, vain muutos itse ja se, miten sitä katsoo.
Viimeisen jälkeen valittava se, että näkee vain, mitä tahtoo.
Tärkeintä on, että varastaa itsensä
Hetkeä seuraavan tyhjyyden armoilta.
kertosäe
Ei auta itku, ei parku,
Ei auta huuto, ei asuntolaina.
Tuulesta riippuu, mihin pöly laskeutuu.
kertosäe (2x)