Menneellä työviikolla kävi niinkin mukavasti, että meinasin menettää sormeni. Olivat jäädä peltileikkurin väliin kun silppusin paperia. Refleksit pelastivat, mutta pieni jälki kuitenkin jäi kun terä hipaisi kättä. Kyllähän se vähän vituttaa kun ei sitten päässytkään saikulle, mutta päivä kerrallaan.
Ehkä maanantaina käy parempi tuuri. Ja vaikkei kävisikään, ei kukaan voi syyttää ainakaan yrityksen puutteesta.