IRC-Galleria

Kello aamuseitsemän ja sampol ylösnousu.
Syö aamupalan pöydässä ja matka kohti kouluu,
kurahousut jalkaan ja sateenvarjo kans mukaan
pihal sataa vettä ja muuten sielä joutuu kastumaan.

Ville oottaa portilla niinku eilen koulus sovittii
ja matkal kouluun nauraa, mitä eilen koulus opittiin.
Koulumatka sujuu pojil aina niin kuin ennekin
eli autoteiden vieres nurtsil pojat matkal temmelti.

Päämäärään enää matkaa joku pari sataa metriä
ja sampo sanoo et juostaan kilpaa et kumpi eka kerkiää.
Pojat lähtee juoksee, mut sampo kaatuu jäälle.
Samal tulee auto joka ajaa Sampon päälle

Auto lähtee karkuun, eikä matkal yhtään hidasta,
ja ville menee nykii ventovierast ihmist hihasta.
Pyytää silt apuu ja kertoi mitä tapahtu
ku samal nainen Sampon kuolemasta heti havahtuu.

Yksi pieni poika taivaast katsoo meitä alaspäin
ja toivoo että voisi sieltä joskus tulla takaspäin,
mut sen aika koittanut ja siellä joutuu pysymään.
Takasin ei pääse vaikka enkeleiltä kysytään.

Yksi pieni poika taivaast katsoo meitä alaspäin
ja toivoo että voisi sieltä joskus tulla takaspäin,
mut sen aika koittanut ja siellä joutuu pysymään.
Takasin ei pääse vaikka enkeleiltä kysytään.

Yksi pieni poika taivaast katsoo meitä alaspäin
ja toivoo että voisi sieltä joskus tulla takaspäin,
mut sen aika koittanut ja siellä joutuu pysymään.
Takasin ei pääse vaikka enkeleiltä kysytään.

Autokuski miettii, että mikä on pojan kohtalo,
eikä senkään sydän ole aivan täysin pohjaton
ja lopuks se ei enää kestä vaan lähtee Sampoo katsomaan
sairaalaan ja miettii matkal, mitä sille sanookaan.

Sairaalan aulassa se vähän vielä miettii
ja samal kysyy kassalta et mihin uhri vietiin.
Neiti neuvoo tien, mutta varottaa jo matkalla,
et poijan ruumis on täällä mutta sielu on jo taivaassa.

Tämän kuski kuullessaan hän juoksee kohti ovea,
pää täynnä ajatuksia ja lisää tulee nopeaan.
Miettii vielä matkalla ja silmist valuu kyyneleet
ja siinä tilanteessa ei tarvii anteeks mennä pyytelee.

Autosta soittaa vaimolleen ja itkusena sopertaa,
mitä oli käynyt kun oman elämänsä lopettaa.
Hirvee katastrooffi tullu ihan pienest haaverist
ja samal tappo itsensä ja villen parhaan kaverin.

Yksi pieni poika taivaast katsoo meitä alaspäin
ja toivoo että voisi sieltä joskus tulla takaspäin,
mut sen aika koittanut ja siellä joutuu pysymään.
Takasin ei pääse vaikka enkeleiltä kysytään.

Yksi pieni poika taivaast katsoo meitä alaspäin
ja toivoo että voisi sieltä joskus tulla takaspäin,
mut sen aika koittanut ja siellä joutuu pysymään.
Takasin ei pääse vaikka enkeleiltä kysytään.

Äiti soitti kouluun ja kertoi mitä tapahtu
ja sano et sampo ei koskaan kouluun enää takas tuu.
Luokkalaiset itkee ja opettajat vieressä,
ne muistelee miten se oli hyvä äidinkielessä.

Se oli kaikkien suosikki ja oikee mallioppilas,
mut kaveruksist on nyt enää Ville koulus oppimas.
Ei sampo enää takas tuu vaik kuinka kaikki pyytää,
ja pahinta on et on myös kuollut itse syypää.

Kaikilla on ikävä ja se näkyy heidän kasvoilta
ja perhe muistelee, miten ne kaikki yhdes kasvoivat.
Elämää on jatkettava ja vaik se pahalt tuntuu,
niin hautajaisis ei pahaa oloo voi kätkee edes huntuun.

Sit koitti se päivä, jolloin Sampo pitää haudata
ja se on semmonen tilanne jossa ei paljoo silloin naurata.
Se päivä sujui hyvin eikä mikään mennyt pieleen,
kunnes kuuli ett se kuski haudataan siihen viereen.

Yksi pieni poika taivaast katsoo meitä alaspäin
ja toivoo että voisi sieltä joskus tulla takaspäin,
mut sen aika koittanut ja siellä joutuu pysymään.
Takasin ei pääse vaikka enkeleiltä kysytään.

Yksi pieni poika taivaast katsoo meitä alaspäin
ja toivoo että voisi sieltä joskus tulla takaspäin,
mut sen aika koittanut ja siellä joutuu pysymään.
Takasin ei pääse vaikka enkeleiltä kysytään...