IRC-Galleria

Kävin tuossa SubWayssa hakemassa täytetyn herkkupatongin, Italian B.M.T, aivan herkullista, naminami.

Saisi exäni ottaa sen päänsä ulos sieltä perseestään ja tajuta jo että ei se maailma pyöri sen navan ympärillä. Se nainen ei kiinnosta mua enää millään lailla, ei enää sen jälkeen kun sen oikea luonne mulle paljastui lopullisesti. Semmosen itsekeskeisen narsistin (narsistinen persoonallisuushäiriöhän on oireyhtymä) kanssa ei suhteeseen olisi koskaan kannattanutkaan ryhtyä, osaanpahan välttää niitä sitten ehkä paremmin jatkossa.:)

Se ei ollut mun arvoseni mitenkään, haluan naisen johon uskaltaa luottaa. Onnea vaan hänelle jatkossa, toivottavasti myös pystyy uuden, nykyisen miehensä pitämäänkin.

Nyt vaan kävi sattumalta niin että Ylöjärveltä sattui olemaan tämäkin nainen jonka viimeks treffasin ja kaupungista tykkään paljon.
On puistoja, luontoa ja hyvät lenkkipolut ja Tamperekin sopivan lähellä.:)

Vasta juuri äsken palasin kotiin.
Eilen käytiin ensin Siipibaarissa syömässä ja sitten mentiin Farmiin.
Siellä oli tietovisa ilta, osallistuttiin ja saatiin muutama oikein, voittoa ei kuitenkaan herunut, oli nimittäin taso niin kova.
Barettimies se morjesteli sitten tänään Linkillä ja heilautinkin kättäni iloisesti hänelle.
Nyt olen vaan tosi väsynyt, ei juuri tullut nukuttua viime yönä.

Oikein mukavat ja antoisat treffit oli.:)

Uudet kengät nimittäin, niittivyö vaan jäi löytymättä viel.
No, wanha kestää vielä jotenkin.

Elikkä uusia vaatteita täytyis tänään käydä etsimässä.
Kengät (paksupohjaiset mustat), uusi niittivyö ja käsineet/sormikkaat pitäisi jostain löytää. Laskuja kans vino pino maksettavana ja jotain vedonlyöntihässäkkää vois kans tehdä.
Ja illalla sit vielä käydä parilla jossain hiukka rentoutumassa.

Heräilin jo näin pikkutunneilla, kun suht aikaisin nukkumaan, kohta vois aamukahvitkin kai jo keittää...

Koska mä en itse ihmissuhdetta sellaisena pidä, lähden suhteeseen vain tunteiden ohjaamana, kaipuusta löytää se sielunkumppani ja rakastaa, en seksin vuoksi, en hallitakseni toista enkä nostaakseni omaa itseäni muiden silmissä. Mutta status on varmasti vahva osa useimpia suhteita nykyään, eli se puoli korostuu ja herkät tunteet toista kohtaan loistaa poissaolollaan. Valtapeli tietysti korostaa niitä suhteen seksuaalisia jännitteitä, mutta tuskin silloin voidaan rakkaussuhteesta puhua. Valta kiehtoo usein naisia, mutta niissä suhteissa ei koskaan olekaan kyse rakkaudesta, vaan tunteet jäävät sinne ihon tasolle, eivät tule sydämestä.

Varmasti meitä tunteellisia ihmisiä on todella vähän maailmassa.

Kuuntelin just noita Dingon wanhoja biisejä ja kyllä ne Autiotalo ja Levoton tuhkimo toimii vieläkin.:)
Ihanat sanat niissä, suomirockin parhautta, koskettaa yhä sopivana hetkenä, tietyssä fiiliksessä.

Aamukahvia tässä juon ja ulkona jo -3 pakkasta, talvi on lähes täällä, enää lumi puuttuu.

Ei tästä löydä mitään yhtä jouhevasti kuin wanhassa.
Ja näkeekö blogin vahtaajia enää mistään?
Omat vakkarini kyllä toisaalta tiedänkin, mutta muut.