IRC-Galleria

Vedin juuri "vain" kahdenkympin lenkin joka oli kuitenkin yksi elämäni vaikeimpia juoksuja. Vaikka olen tottunut juoksemaan huomattavasti pidempiä matkojakin suht kovaa, niin nyt ei kulkenut sitten yhtään.
Teki mieli kävellä välillä, mutta joten kuten hitaasti hölkötellen vedin loppuun asti.

Viikonlopun biletys ja dokaaminen nyt sitten kostautui.:(
Ja nyt tuleekin pitkä tauko juhlimiseen, saa viinan kanssa lotraaminen olla.
Totuus on nimittäin se että kestävyys urheilu ja viikonloppukännit on todella huono yhdistelmä.
Tuloksissa se näkyy aina.
Ja siinä yksi hyvä syy lisää olla dokaamatta.
Puhumattakaan siitä että säästyy kauheilta kanuunoilta.:)

Enkä nyt puhu ainoastaan huippu-urheilijoista, tavallisen kunto-urheilijankin palautuminen hidastuu huomattavasti jos lotraa viinan kanssa.
Mikä taas usein johtaa siihen että kehitys pysähtyy ja tulokset eivät parane yhtään tai hyvin vähän.

Lähdettiin eilen mussukan synttäreitä juhliin.
Otettiin ensin hiukan pohjia, lonkeroo, kaljaa, sekä leijonaa ja mentiin sitten Palowoutiin.
Aika hiljaista oli ensin, vasta puoli kahden kieppeillä alkoi porukkaa sitten tulla enemmän.
Jokkekin oli Palowoutissa naisensa kanssa ja morjestettiin.:)
Välillä mussukan kanssa tanssittiin ja nautittiin taas lisää juomia, kaljaa, kultalonkeroa, lonkeroa ja salmaria.
Olin puheliaalla tuulella ja jutskailinkin monien tyyppien kanssa, hyvä oli meisinki.:)
Mukava ilta siis.:)


Mutta...
Taisin ottaa ihan liikaa.
Koska palattuamme laattasin neljä, viisi kertaa ja päänsärky oli aivan kauhea. Söinkin buranoita minkä ehdin (ostin juuri kolmenkymmenen kappaleen pakkauksen niitä) ja laattasin taas.
Yritin nukkua, mutta eihän siitä mitään tullut, niin kovasti päätä särki ja oksetti, sanoin kuvaamattoman kauhea hedari siis oli.
Joskus aamulla/keskipäivällä, viimeisen oksennuskerran jälkeen ja taas yhden buranan otettuani vihdoin sitten nukahdin.
Elämäni pahimpia, ellei jopa pahin kankkunen.

Baarissa olis kiva käydä, mutta tämmöset darrat on liian pahoja kestettäväksi.
Nyt olen oikeesti ja kunniasanalla ihan ilman alkoholia hyvin pitkän aikaa. Nyt siis loppui viinan kanssa läträäminen.

20 kilsan lenkki tuli taas vedettyä varsin kylmässä säässä.
Mutta kun pukeutuu oikein, niin voi juosta ympäri vuoden.:)
Kahdenkymmenen kilsan lenkin vedin ihan kevyttä pk vauhtia, aikaa meni 1.36:51. Välillä vaan joutui valoihin pysähtyyn minuutiksi tai pariksi. Hyvä olo näin lenkin jälkeen.

Ainoa miinus Tampereelle liikennevaloista rantatien ja pispalantien/nokiantien risteyksestä.
Risteyksessähän on kaikkiaan neljät valot.
No, tulin ihan kohtuullista vauhtia juosten valoihin Ylöjärveltä päin ja eka valo oli punainen, pysähdyin tietysti siihen koska autoja tuli solkenaan ja jäin odottamaan hypellen pitäen siten sykkeen hyvänä. Hetken päästä valo vaihtui ja lähdin juoksemaan, mutta saman tien seuraava valo vaihtuikin punaiseksi kun olin lähtenyt juuri henkeni kaupalla astua tietä ylittämään ja juoksin seuraaviin, jo välkkyviin, mutta vielä vihreisiin valoihin. Viimeiset valot sitten olivat punaiset samalla hetkellä kun olin ehtinyt loikata tietä ylittämään. Valoissa oleva auto ja hermoherkkä naiskuski oli jo lähdössä kaasuttamaan ja henkeni kaupalla juoksin tien yli.
Siinä oli ilmalento ja sairaalareissu lähellä.

Mutta miksi, oi miksi Tampereen kaupunki ei tee mitään noille valoille?
Nehän on ohjelmoitu ihan päin persettä.
Juoksija/pyöräilijä ei ehdi millään ylittämään katua vaikka hänelle vihreät vaihtuisivatkin.

Tossuina Asics DS Trainer 14:set

Viiden kilsan palauttava lenkki vedetty metsäpolulla.
Äkkiä ne jalat vaan toipuivat sunnuntaina juostusta maratonista.:)
Nyt leffaa Rec 2 katselemaan mussukan kanssa.

Seuraavaksi sitten Kankaanpäähän lokakuussa enkkaa hakemaan.:)
Kuopio Maraton tulee liian pian, en ehdi palautua siihen mennessä, Finlandia olisi mahdollisuuksien rajoissa, mutta mieluummin kuitenkin lokakuussa Kankaanpään nopealle reitille enkkaa kellottaan.:)

Mietin juuri noita väliaikoja.
Noin kahden kilsan kohdalla olin kärjessä ja kympin kohdallakin vielä viiden kärkiporukassa.
Tapahtui outo sammuminen jostain syystä siinä muutaman kilsan jälkeen ja sen jälkeen vauhti vain hidastui jatkuvasti.
Liian kovaa en kuitenkaan aloittanut.
Vedin 3:39 min/km vauhtia ekat kaks kilsaa ja normilenkeilläkin (10-20 km) juoksen alle neljän minuutin kilometrivauhtia hyvin usein, kilometri toisensa perään.
Eli 3:39 vauhtia mun pitäis jaksaa ihan kevyesti.
Hieman jopa jarruttelinkin alussa, muuten olisi mennyt alle kolmen minsan nuo ekat kilsat.


Sen lisäksi että viimeistely ei onnistunut löydän pari muuta syytä vauhdin outoon tippumiseen. Ensinnäkin maasto oli hyvin mäkistä, suuret korkeuserot, jyrkkiä mäkiä ja lisäksi juoksua pikkupoluilla ja metsässä epätasaisella pinnalla. Ja mä olen tottunut juoksemaan ja treenannut juuri eniten asvaltilla jossa vain loivaa nousua, hyvin vähän harjoittelua metsäpoluilla takana, liian vähän. Ja vielä sää, tykkään juosta lämpimällä säällä (+20-25) ja sunnuntaina oli suht viileää.
Kiteytettynä siis neljä syytä vauhdin tippumiseen: jyrkät mäet ja siis suuret korkeuserot jotka vei jalat hapoille, väärä alusta eli paljon juostiin hiekkatiellä ja metsäpoluilla eikä asvaltilla, viimeistelyn meneminen pieleen (en saanut unta edellisenä yönä ja kärsin myös silmätulehduksesta) sekä tuulinen ja kylmä sää.
Oli siis vain +9-10 astetta ja hyvin tuulista (tuntui kylmemmältä kuin olikaan) joka kyllä vaikutti juoksuun.

Lääkkeet: enempi juoksua metsäpoluilla ja mäissä, hyvin pitkiä hidasvauhtisia lenkkejä enemmän sekä vauhtileikittelyä tasavauhtisen juoksun sijaan normiviistoistasella.

Silti tuo sammuminen on vieläkin mysteeri, sillä 3:39 on minulle ihan perusvauhtia.
Voiko silmätulehdus ja heikko viimeistely (keskenkuntoisuus) vaikuttaa oikeesti noin paljon kisaan?

Vaikeaa oli, vaativa reitti, tokalla kiepillä meni välillä ihan lönköttelyksi.
Hirmuisia, jyrkkiä nousuja jotka vei jalat hapoille.
Eikä se valmistautuminenkaan hyvin mennyt.
Aamulla kun laitoin piilareita niin silmiä alkoi kirveleen ihan kamalasti ja protskut olin linsseistä kyllä poistanut, siitä se ei siis johtunut.
No, laitoin silmätippoja molempiin silmiin ja lopulta sain linssit laitettua.
Kovasti silmät punoitti, taitaa olla silmätulehdus, mutta kaipa se noilla silmätipoilla ohi mennee.:)

Ekat kilsat kyllä kulki vauhtia 3:39 ja juoksinkin aluksi kärjessä.
Vauhti hiipui, mutta vielä eka kymppi kulki alle 45 minsaan.
Mutta, toisella kierroksella vauhti hidastui edelleen ja jäin tavoiteajasta. Mutta reitti oli todella vaativa, suuret korkeuserot.
Neljä tuntia kuitenkin alittui, kaikista vaikeuksista huolimatta.:)

Tossuina Asics Gel Banditot

Kevyt aamiainen nyt nautittu ja kohta lähdetään mussukan kanssa Tampereelle Varala maratonille.
Otan mukaan kahdet tossut ja myös kahdet housut ja paidat ja teen tossuvalinnan ja päätöksen muusta pukeutumisesta vasta Varalassa. Jännittyneellä, iloisella mielellä maraa odotan.

Ajeltiin Tampereelle ja noudettiin Varalan urheilu-opistosta kilpailunumero sekä paita ja käytiin syömässä pastaa ruokalassa.
Hyvät on sapuskat Varalassa.:)
Huomenna sitten Tampereelle maratonia juoksemaan.:)

Tänään sitten auton nokka kohti Tamperetta ja Varalan urheiluopistoa.:)
Sunnuntai jännittää hemmetisti, varsinkin kun kunto on arvoitus.:)

Perjantai-ilta meni ihan ryypätessä ja saunoessa, heh.:D
No ainakin rentouduin.
Tai, vedinhän mä yhden lyhyen verryttelylenkin kyllä alkuillasta.