IRC-Galleria

Voi hyvää päivää, kyllä se "tukau" on ihan yhtä hyvä 使う kuin tsukaukin. Virallisiakin translitterointitapoja on monia, saati sitten kun päästetään asiaan perehtymätön japanilainen asialle. Partikkeleja kirjoitetaan yhteen muiden sanojen kanssa, shu-kanan kohdalla käytetään syu-kirjoitusasua jne. Toisinaan sitä paitsi tuntuu, että suomalaiselle "shi" on ehkä vähän hämääväkin, se kun ei ole yhtä "suhiseva" kuin englannin vastaava. Japanin 「～しい」 on jotain englannin she:n ja suomen sii-tavun väliltä.

Kirjoitusvirheet vähenevät, kun käyttää kirjoittaessaan vain kahta (tai vokaalikanojen kohdalla yhtä) merkkiä per kana. Sanasta "hitsuyou" tulee helposti "hitusyou" eli "hitsushou" tai "histuyou" eli "ひｓつよう", mutta tu-kirjoitustavan kohdalla kirjoitusvirheen riski on pienempi.
"Huomatkaa etenkin tavut tsu, shi, chi ja fu" -huomautuksia ei kirjoitettu sen takia, että osaisitte kirjoittaa ne oikein, vaan lausumisen vuoksi. (Tosin "fu" on aika kaukana englantilaisesta vastaavasta...) Tai mistäs minä tiedän. Ehkä jonkun mielestä länsimaissa yleisimmin käytetyn romaji-japanin kirjoitustavan oppiminen on tärkeääkin.

おう:n translitterointitapa on jäävuoren huippu.
(Jos kirjoitan japania osaavalle, kirjoitan "ou", ellei toinen ole niin tarkka, että se pitäisi kirjoittaa "ō", kirjoitan niin tai jos se ei tule mihinkään näkyviin, kirjoitan "ô". Jos taas kirjoitan japania osaamattomalle, kirjoitan todennäköisesti joko "oo" tai "...ou, mutta se luetaan ...oo."

http://en.wikipedia.org/wiki/Wapuro_romaji

Saikin intaanetto jou no fuseina riyouga tahatushite orimasu.
Bangumino gazou ya eizouwo kenrishano kyodakunaku intaanetto wo tsuujite haishin, haifushitarisurukotoha houritude kinjirareteorimasunode gochuui kudasai.

Jos et saanut tuosta selvää, niin luepas se merkintä, jonka kirjoitan tämän jälkeen. :]

Lempilainaukseni ovat näköjään lapsuuden ajoilta, ja niitä voi käyttää usein. Tai ainakin voisi, mutta en aina kehtaa.

Tsjöh, ois voinu olla!
Kannatti herätä!
- Oiva (Ansa ja Oiva)

Kuinka voin vaatia muilta jotain sellaista, jota en itsekään pysty tekemään?
- Ansa (Ansa ja Oiva)

Ei saa sanoa! Sinne meni aarre.
- Onni (Iloinen aapinen)

Viimeistä pitää varmaan selittää.
Enni katsoo vieressä, kun Onni yrittää nostaa jotain lähteestä. Kun esine tulee näkyviin, hän sanoo, että se on sormus. Sormus tippuu ja Onni närkästyy ja sanoo: "Ei saa sanoa! Sinne meni aarre. Sinulla on aina suu au..."

Älä enää koskaan osta Americana-merkkistä suklaata. Se maistuu a) muovilta tai b) ei miltään, oli maku mikä hyvänsä. En osaa päättää. Suklaata se ei ole nähnytkään. Sokeriton suklaa on siihen verrattuna herkkua.

Ostin tänään sellaiset, joiden käärepaperissa lukee "Cocoa bar with banana filling" ja "Milk bar with cocoa".
Yh. :s

Löysinpä Suomi24:sta mukavia juttuja. Tässä parhaat palat.

----
1. [Kysymys oli, mistä katanoita löytyy.]

00
terä-asekeskuksesta saat melkein minkä laisen miekan tahansa

- - ja sellaisesta mutta itse olen ostanut tuossa muutama viikko sitten tuollaisen böker magnum samurai premium gold katana ja se on ainakin kestänyt kaikkea mitä olen sillä tehnyt että ne böker magnumit on todella hyviä hintaansa nähden - -

00
mitä olet leikellyt sillä böker gold samurai miekalla?

----
2. Katanan laatua tarkistamassa

[Kertoo ensin, minkä miekan on ajatellut ostaa.]

Onko katanan laatu siis parempaa kuin perus 300 euron miekat vai huonompaa?

00
Meidän seurassa
Katanan kunto testataan katkaisemalla kokelaan kaula.

00
Kuulostaa siltä,
mitä olen etsinyt. Milloin peruskurssinne alkavat?

00
Tietoa tuleville kokelaille
Seuraavana täydellisen auringonpimennyksen aikaan alkaa uusi peruskurssi Tornionmäen viljasiilolla.

29.01.2010 10:26 <0000> japania oppii parhaiten pokemonia kattomalla :(
29.01.2010 11:24 <1111> joo kjaikkii nii hyödyllisii sanoi ' KUOLE KUOLE me tapaamme vielä näissä merkeissä, jee voitin , pikachu muuntaudu jee ' .... 8D
29.01.2010 23:34 <_2222_> HEI!!!! pikachu ei muutu... :(

Suklaakonvehteja, suklaakonvehteja, suklaakonvehteja, suklaakonvehteja, suklaakonvehteja, vihreitä kuulia, kuivattuja luumuja, purukumia.
ei-syötävät: valkoiset puuhelmet ja Universumin salat -kirja
// edit:
...jonka unohdin kotiin

"Tulen sinne huomenna aamulla."
Muuta tuon lauseen kaksi viimeistä sanaa yhdeksi.

Mieti vastaus nyt ja jatka vasta sitten lukemista.

.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.

1. Kumpi näistä tuli ensin mieleen?
a) huomisaamuna
b) huomenaamulla

2. Muistitko myös toisen vaihtoehdon?

No iskän puheesta kyllä, mutta ovatko nämä vain paikallista murretta vai yleisestä käytöstä poistuneita sanoja?
kostit (=kostea)
märkänee (= märäntyy) Mikä tämän perusmuoto on?

Kertokaa, jos keksitte lisättävää tai muutettavaa! :3
Pääasia ovat nuo taa- ja tää-loppuiset transitiiviverbit.
(...eli verbit, jotka saavat objektin eli "jollekin tehdään jotain")
En lisää partikkeleista tulevia sanoja kuten
alentaa, edistää, poistaa ja ylentää.

形容詞　・　他動詞　･　自動詞
adjektiivi -> transitiiviverbi, intransitiiviverbi

ahdas -> ahtauttaa, ahtautua
avara -> avartaa, avartua
eheä/ehyt -> eheyttää, eheytyä
haalea -> haalistaa, haalistua (kangas/väri haalistuu ajan myötä)
haalea -> haalentaa, haalentua
halpa -> halventaa (myös "tehdä julkisesti pilkkaa"), halventua
hankala -> hankaloittaa, hankaloitua
hauska -> hauskentaa, hauskentua
heikko -> heikentää, heikentyä/heiketä
hellä -> hellittää, hellittyä/heltyä (ote tai asenne)
helppo -> helpottaa, helpottua
herkkä -> herkistää, herkistyä (tunnetilaan, ei luonteeseen liittyen)
hidas -> hidastaa, hidastua
hieno -> hienontaa, hienontua (esim. "hieno hiekka")
himmeä -> himmentää, himmentyä/himmetä
huokea -> huojentaa, huojentua (merkityksessä "keveä, heppoinen")
huono -> huonontaa, huonota/huonontua
hyvä (parempi) -> parantaa, parantua
hyvä -> hyvittää, hyvittyä (= korvata vääryys)
hämärä -> hämärtää, hämärtyä
ikävä -> ikävöittää, ikävöityä(?)
iso -> isontaa, isontua (jotkut käyttävät, mutta ei ole "kunnon suomea")
jalo -> jalostaa, jalostua ("jalo rotu" yms.)
jyrkkä -> jyrkentää, jyrkentyä
jähmeä -> jähmettää, jähmettyä
jäykkä -> jäykistää, jäykistyä
kapea -> kaventaa, kaveta/kaventua
karhea -> karhentaa, karhentua
kaunis -> kaunistaa, kaunistua (-> kaunistautua = laittautua)
kehno -> kehnontaa, kehnontua
kepeä/kevyt -> keventää, keventyä/kevetä
kiinteä -> kiinteyttää, kiinteytyä (lihas, iho)
kipeä -> kipeyttää, kipeytyä/kiventyä
kireä -> kiristää, kiristyä
kirkas -> kirkastaa, kirkastua
komea -> komistaa/(komentaa = käskeä), komentua/kometa/komistua
korea -> koristaa, (koristua?)
korkea -> korottaa, korottua (myös "nostaa")
kostea(?) -> kostuttaa, (kostua)
kostea -> kosteuttaa, kosteutua (esim. kosteusvoiteesta/ihosta)
kova -> koventaa, koventua/koveta
kuiva -> kuiventaa, kuiventua ("kuivata, kuivua" yleisempi)
kurja -> kurjentaa, kurjentua/kurjeta
kuuma -> kuumentaa, kuumentua/kuumeta
kuuro -> kuurouttaa, kuuroutua
kylmä -> kylmentää (ei kovin yleinen), kylmetyä/kylmetä
kypsä -> kypsentää, kypsentyä/kypsetä
käyrä -> käyristää, käyristyä
köyhä -> köyhentää, köyhentyä
laaja -> laajentaa, laajentua/laajeta
laimea -> laimentaa, laimeta/laimentua
laiska -> laiskistaa, laiskistua
lauha -> lauhentaa, lauhentua
letkeä -> letkeyttää, letkeytyä
leveä -> leventää, leventyä/levetä
lievä -> lieventää, lieventyä (rangaistus ym.)
lievä -> lievittää, lievetä (sairaus, oire yms.)
litteä -> litistää, litistyä
liukas -> liukastaa, liukastua (liukastua = myös すべる)
luja -> lujentaa, lujentua
lyhyt -> lyhentää, lyhentyä/lyhetä
lämmin -> lämmittää, lämmetä
löyhä -> löyhentää/löyhätä, löyhentyä/löyhetä
löysä -> löysentää/löysätä, löysentyä/löystyä
makea -> makeuttaa, makeutua
matala -> madaltaa, madaltua
mehevä -> mehevöittää, mehevöityä
mieto -> miedontaa, miedontua
muhkea -> (muhkeuttaa, muhkeutua?)
mukava -> mukavoittaa, mukavoitua
mykkä -> mykistää, mykistyä
mätä -> mädättää, mädäntyä/mädätä
nopea -> nopeuttaa, nopeutua
norja -> norjistaa, norjistua
notkea -> notkeuttaa/notkistaa, notkeutua/notkistua
nuori -> nuorentaa, nuorentua/nuoreta
ohut -> ohentaa, oheta/ohentua
paha -> pahentaa, pahentua
paksu -> paksuntaa, paksuntua
pehmeä -> pehmentää, pehmetä
pieni -> pienentää/kutistaa, pienentyä/pienetä/kutistua
pimeä -> pimentää, pimetä/pimentyä
pirteä -> piristää, piristyä
pitkä -> pidentää, pidentyä/pidetä
pitkä -> pitkittää, pitkittyä (ajallisesti)
piukka -> piukentaa, piukentua
puhdas -> puhdistaa, puhdistua
pullea -> pullistaa, pullistua
pyöreä -> pyöristää, pyöristyä
pörheä -> pörhöttää, pörhistyä
raikas -> raikastaa, raikastua
rento -> rentouttaa, rentoutua
rikas -> rikastaa, rikastua
ruma -> rumentaa, rumentua/rumeta
ruskea -> ruskettaa, ruskettua (kts. "rusketus")
sakea -> sakeuttaa(?), sakeutua
selkeä -> selkeyttää, selkeytyä
selvä -> selventää, selvetä/selventyä
selvä -> selvittää, selvitä (esim. solmu, ongelma)
sievä -> sieventää, sievistyä
sileä -> silittää, sileytyä
sokea -> sokeuttaa, sokeutua
soma -> somistaa, somistua
sula -> sulattaa, sulaa
sumea -> sumentaa, sumentua/sumeta
suora -> suorentaa/suoristaa, suorentua/suoristua
suuri -> suurentaa, suurentua/suureta
syvä -> syventää, syventyä/syvetä (syventyä = myös "uppoutua tekemään jtn")
tarkka -> tarkentaa, tarkentua (esim. "tarkka kuva/selitys")
terve -> tervehdyttää, tervehtyä
terävä -> terävöittää, terävöityä (esim. "terävä valokuva")
tiivis -> tiivistää, tiivistyä
tiukka -> tiukentaa, tiukentua
tumma -> tummentaa, tummentua
tuore -> tuoreuttaa, (tuoreutua?)
turha -> turhentaa, turhentua
tuttu -> tutustuttaa, tutustua
tyhjä -> tyhjentää, tyhjentyä/tyhjetä
tyhmä -> tyhmentää, tyhmentyä
tylsä -> tylsentää, tylsentyä/tylsetä/tylsyä (esim. "tylsät sakset")
täysi -> täyttää, täyttyä
uusi -> uudistaa, uudistua
vahva -> vahventaa, vahvistua
vaalea -> vaalentaa, vaalentua/vaaleta
vaikea -> vaikeuttaa, vaikeutua (vaieta = olla hiljaa)
vakaa -> vakauttaa, vakautua
vakava -> vakavoittaa, vakavoitua
vanha -> vanhentaa, vanhentua/vanheta
vapaa -> vapauttaa, vapautua
varma -> varmentaa, varmentua
vieras -> vierastaa (= pitää vieraana, karttaa)
viileä -> viilentää, viiletä
vilkas -> vilkastaa, vilkastua
virkeä -> virkistää, virkistyä
väkevä -> väkevöittää, väkevöityä
väärä -> vääristää, vääristyä
ylpeä -> ylpistää, ylpistyä

poikkeuksia:

• valkea -> valkaista, valkaistua
• musta -> mustata, mustua
• rohkea -> rohkaista, rohkaistua
• löysä -> löysätä, löysääntyä (tämä on myös käytössä)
• siivo -> siivota (Sanan "siivo" merkitys on muuttunut.)
• siisti -> siistiä, siistiytyä (= siistiä itsensä)
• villi -> villitä, villiintyä

* = väärin
? = en ole varma, kuulostaa jännältä

Ei päde (merkitys tai käyttö poikkeaa adjektiivista):

substantiiveista johdetut kas-loppuiset adjektiivit (voimakas, raamikas, värikäs, innokas...)

nen-loppuiset adjektiivit (aurinkoinen, punainen, suloinen, lämpöinen...), vaikka -stua kyllä toimii useimpien sanojen kohdalla.

sairas/vihreä/punainen/sininen/keltainen
-> sairastaa/vihertää/punertaa/sinertää/kellertää (= olla sairas/vihreä/punainen/sininen/keltainen)
-> sairastua/vihertyä/punastua/sinertyä/kellertyä (= tulla sairaaksi/vihreäksi/punaiseksi/siniseksi/keltaiseksi

ahkera -> ahertaa = olla ahkera, tehdä töitä
juro -> jurottaa = olla juro
laiska -> laiskottaa = tekee mieli laiskotella (toinen verbi löytyy listasta)

verbien va-loppuiset muodot (liikuttava, pelottava, kävelevä...)
kestävä -> kestävöittää...?

näistä adjektiiveista johdettavat sanat, esim. tarkka -> epätarkka -> epätarkentaa*

harras -> harrastaa (eivät enää tunnu liittyvän toisiinsa)

siveä -> sivistää, sivistyä (liittyvät enää löyhästi toisiinsa)

surkea -> surkistaa, surkistua (= raaja tms. kuihtuu pois)

julkea -> julkaista (eivät nykyisellään liity toisiinsa, "julkinen" on lähempänä)

rakas 愛しい -> rakastaa 愛する, rakastua 恋に落ちる

hapan -> hapattaa (esim. jogurtin valmistamiseen liittyvä vaihe), hapantua (= pilaantua)

pihi -> pihistää = varastaa (jotain pientä)

imelä -> imeltää <- Liittyy mämmin valmistamiseen.

märkä -> märätä
märäntää, märäntyä (= pilaantua, 腐る. Tästä tulee substantiivi "märkä" ja verbi "märkiä". Näinkö se menee?)

hieno -> hienostaa, hienostua ("Hienostunut" on lähellä näitä, mutta verbejä ei käytetä. Merkitykselle "ohut, pieni" on oma verbinsä listassa.)

terävä (tylsän vastakohta) -> teroittaa (kantasana on "terä")

järkevä -> järkeistää (nykypäivän uudissana... kantasana on "järki")

ahdas -> ahdistaa ("minulla on epämiellyttävä olo")

heikko -> heikottaa ("minulla on heikko olo")

hirveä -> hirvittää (esim. minua hirvittää = minua pelottaa)

kaita -> käytetään kapea-sanasta johdettuja

ehjä - Listan verbeistä "eheyttää" on lähimpänä, mutta yleensä sanotaan "korjata".

tukeva -> tukevoittaa <- ihan OK, mutta "tukea" on parempi, koska kantasana on "tuki"

Mahdottomat:

ahne (ahneuttaa*)
aito (aitouttaa*)
armas (armastaa*)
aukea (au...aukaista? kts. alla)
avoin (auki -> aueta/avata -> avoin, näinköhän se menee?)
etevä (etevöittää*)
hassu (hassuntaa*)
hauras (-> haurastua -> haurastuttaa)
heleä (heleyttää*)
hellä (heltää*)
hento (hennontaa*, hentouttaa*)
hilpeä (hilpeyttää*)
hullu (hullu...ttaa*)
hurja (hurjentaa?)
hölmö (hölmöntää?)
höperö (höperöntää*)
ihana (ihanoittaa*)
ilkeä (ilkeyttää*)
jännä (jännentää*)
kahjo (kahjontaa?)
kaino (kainontaa*)
kalpea (kalpeuttaa*, kalventaa*)
kamala (kamaloittaa*)
karvas (karventaa*, karvastaa* :D)
kelpo (kelvoittaa*)
ketterä (ketteröittää?)
kiero (kierontaa?)
kiihkeä (kiihkeyttää* - kiihdyttää, kiihtyä?)
kirpeä (kirpeyttää*)
kiva (kiventaa*)
kuulas (kuulastaa*)
käypä (käyventää*)
nuuka (nuuentaa*)
nätti (nätteyttää*)
oikea -> oikeuttaa (<- oikein)
outo (oudontaa?)
ovela (oveloittaa*)
painava (painavoittaa?)
rankka (rankentaa?)
raaka (raaentaa*)
raisu (raisuntaa*)
raju (rajuntaa?)
rivo (rivontaa*)
saita (saidentaa*, saitouttaa*)
salskea (salskeuttaa*, salskentaa*)
siro (sirouttaa*)
surkea (surkeuttaa?)
tärkeä (tärkeyttää*)
ujo (ujontaa?)
uljas (uljauttaa*)
upea (upeuttaa*)
viekas (viekastaa*)
viisas (-> viisastaa* = opettaa)
vino (vinouttaa?)
väärä -> väärentää = 見せ掛けの何かを作る

Öh. Tämän kokosin harrastuksen, en opintojen vuoksi. o.O'
...tosin voisin kyllä tehdä tästä aiheesta sen morfologian pienen tutkimuksen.

Aloin opetella japania kunnolla Japanese.about.comissa, missä verbit luokitellaan u- ja (i/e)ru-verbeihin ja epäsäännöllisiin (suru 'tehdä' ja kuru 'tulla'). Siellä lueteltiin myös verbit (verbejä?), jotka loppuvat eru/iru mutta kuuluvat u-verbeihin.
(hairu 'mennä sisään', hashiru 'juosta', iru 'tarvita', kaeru 'palata', kagiru 'rajoittaa', kiru 'leikata', shaberu 'jutella', shiru 'tietää')
Vain epäsäännöllisiä kutsutaan kaikkialla epäsäännöllisiksi tai 3-ryhmän verbeiksi.

Sen jälkeen törmäsin kai jossain sanakirjassa tai Kanjikaverissa luokitteluihin 5-dan (godan) ja 1-dan (ichidan). Ne olivat niin mukavia ja yksiselitteisiä, että suosin vieläkin näitä sanoja. 5-dan eli verbit, joilla on viisi eri vartaloa (esim. iku, iki-masu, ika-nai, ike-ru, iko-u) ja 1-dan eli verbit, joilla on vain yksi vartalo (samoissa muodoissa kuin iku-verbi: tabe-ru, tabe-masu, tabe-nai, tabe-rareru, tabe-you).

Täällä yliopiston japanin kursseilla käytetään/käytettiin 1-, 2- ja 3-ryhmää. En vieläkään muista, kumpi on 1-dan ja kumpi 5-dan, mutta mitäs siitä. Tärkeintä on se, että osaan taivuttaa niitä.

P.S. Muut tuntuivat opettelevan niitä tyylillä "iku + a-vartalo + nakute ha ikemasen", mutta minulle se on aina iku -> ikanai -> ikanakute -> ikanakute ha ikemasen.