Nyt ku miettii, nii ehin oikeesti tottuu Teffiin. Puhuttiin jotain et miten siitä tuntuu et se melkein asuu tääl ja et miten mä oon sille kun toinen sisko. No yh, ehin tottuu siihen nii paljo et nyt on tosi yksinäine ja sellane vamma olo >: Se on ainoo ihminen ketä oon sietäny viikon 24 h vuorokaudessa.
Ja jo bussissa mua rupes itkettää >;
Ja olin ihan varma et jossain vaiheessa kilahtaa, mut ei, me vaan kikateltiin ihan viimesiin minuutteihin asti 'D
Toivottavasti nähään kohta <3