Anteeksi näitä kilsan mittasia unijuttuja, mut oikeesti.
Ensin mä olin mun kymppiluokan kans jossain vesipuistossa, sit joku ammuskeli siellä, ja osu mua päälakeen silleen et mulla kai lähti pieni pala kalloo ja jos katto tarkkaan, näki mun aivot. Mun luokanvalvojalle kävi pahemmin, siltä lähti koko päälaki, ja sen aivot vaan hylly edestakas kun se käänteli päätään. Se oli ihan järjissään. Mä vaan tsippailen ympäriinsä, ja siitä se sit alko.
Olin yhtäkkiä koulussa. Reetta oli apulaisena keittiöllä, ja menin moikkaamaan sitä. Sit kiertelin ympäriinsä (ilmeisesti mutsin kanssa) ja sit joku vetäs mut johki kapeeseen, tosi vanhaan osaan koulua, ja sit sellasseeseen huoneeseen, missä oli kaks peiliä ja neljä ovee. Siellä oli muitakin, ihan ku olis normi välkkä menossa. Yhestä ovesta pääsi ihan tavalliseen taukotilaan, mut muut ovet oli kiinni. Ne käski mun tuijottaa toiseen peiliin, kun se toinen oli mun takana. Katoin, ja se alko vääristään mun kuvaa. Se peili näytti, et olisin muka keskustellu yksinäni, miten viimein sain oman koiran ja sit mun jalkoihin käveli sellanen rusehtavan valkonen Bordercollie. Sit mun naamastaki alko muuttuun koiran pää. Ja mun peilikuva vaan alko virnuileen. Olin vaan et wtf D8< ja käännyin mennäkseni sinne odotushuoneeseen, kun huomasin, et yhteen huoneeseen on tyrkätty joku, ja sen oven kahva alko lipsuun sen oven sisään. Se muutti muotoaan, kokoajan enemmän käyttökelvottomammaks, ja samalla koko huone alko sekoomaan. Se oli kun jostain Silent Hillistä. Sieltä oven takaa kuulu muminaa. Sain taas hillittömän raivarin ja sain yhen niistä muista oppilaista avaamaan sen oven, jostain syystä mä en saanu koskee siihen. Sit kun se poika saatiin ulos (sillä oli hopeiset hiukset btw) ... (ja tosiaan, mä olin poika) ni se tyttö joka päästi sen alko hihhuloimaan jotain et "Sä häädit vesiriivaajan pois!". Kurkkasin uudestaan sinne peiliin, ja mitään outoo ei tapahtunu. Se huonekki oli jo rauhottunu. Sit se poika ja se tyttö kaappas mua käsivarsiswta ja lähti pomppimaan/juoksemaan koulun käytäviä ulko-ovelle. Samalla kaikki muut yritti saada mua kiinni, koska oon niiden mukaan hullu.
Siitä kun sit päästiin karkuun, kävin pelastamassa muita ns. 'hulluja' sieltä (joo, meidän koulussa oli ilmeisesti joku vankilan tyylinen systeemi meneillään) mm. basiliski, se oli hullu koska sillä ei ollu jotain tiettyä sinistä raitakuvioo sen selässä. Ja kaks muuten ihan normaalia ihmistä, niillä vaan oli ADHD. Kaikkia tollasia örvelöitä, ja kaikki mitkä ei ollu ihmisiä, oli limasia. Sit liittouduttiin sitä pääpahista vastaan.
Ja jossain vaiheessa sitä unta, Reetta ja muut keittäjät oli kuullu et se käärme oli päässy karkuun, ja viimeseks ruuaks ne oli tehny jotain superhyvää ihan vaan meidän viimesen hetken kunniaks. (arvaa vaan paloinko halusta kertoo et se käärme oli ihana eikä ollenkaan vaarallinen ;__;).
Ja tähänki uneen liitty Reetta, mut tällä kertaa en saanu syödä niiden kanssa kahvitusleivoksia, koska en ollu työskennelly. Uhkaako Reetta mua oikeesti noin paljon?