IRC-Galleria

Tänä yönä mä lensin elävällä oksahärpäkkeellä.
Tai no, sitä ennen ihailin Reetan, Tanjan, Janitan ja Pauliinan kanssa jonku pojan isoa Lugiapehmoa, sitten kiipesin apaut 10 senttiä paksun valkosen käärmeen/lohikäärmeen selkään ja sidoin itteni naruilla satulaan, ja sukelsin niiden mukana tulleeseen hyökyaaltoon (kyllä, kartanokämpän sisälle tuli hyökyaalto).

Ja sit vasta ratsastin oksahörhellyksellä.
Ja osasin taikoo :D:D Wtf, en oo kattonu Harry Pottereita pitkään aikaan ! Ammuskelin vaan jotain puuörvelöitä mun taioilla, mut sit ne suuttu, ja yritin pyytää sitä oksajuttua lentämään nopeesti karkuun. Se ei sit suostunu menemään kamalan nopeesti. Ja kaiken lisäks, ne puut oli jossain luolassa/temppelissä/käytävässä, ja se oli ihan saatanan iso. Ei kai auttanu muu kun mennä katon rajaan ja toivoo ettei se osaa hypätä.

No osashan se tietenki. ja vaikka olisin päässy sitä käytävää pitkin ehkä mun kouluun takasi (joo, sinne mä olin menossa, ja se lohikäärmeen kyytiin pääseminen oli pääsykoe), mä käännyin ja kurvasin tuplasti matalammasta käytävän oviaukosta - umpikujaan. Se pääsi hyppäämään kattoon asti, ja se melkein sai mua jalasta kiinni. Mut sit se yhtäkki lähti sieltä, ja sisään tuli VIELÄ ISOMPI punanen lohikäärme. Mut se puhu mulle. "Kuinka monta kertaa mun pitää sut pelastaa? -__-" ja sit se haukku ne puuhirviötki, jotka lähti sit häpeissään karkuun.

Muistan et mulla oli ollu iso huppari kun olin sukeltanu sinne hyökyaaltoon, ja sen taskussa oli ollu mun järkkäri. No, se oli muuttunu sellaseks pehmeeks, harmaanhaaleenruskeeks pöllöks. Ja se sit sano mulle ku se lennähti mun olkapäälle: "Et vois ens kerralla ottaa mukaan niiden ankanpoikien Canonin tyttöpöllökameran? Koska..." ja sit mä heräsin.