IRC-Galleria

Kokkola ja Venäjä, vai mitkä ne nyt oli?

Perjantaina lähdin 14.52 junalla Hyvinkäälle. Junassa tapasin veikeän kansalaisen, joka oli hieman puijaillut toisia kansalaisia. Hyvinkäällä tapasimme lopun seurueemme, sekä itse Johnny Deppin. Huhhuh. Matka alkoi kun Anniina saapui, epäilin kyllä, että neiti Nurmi oli piilottanut matkatavaroitaan jonnekin, koska niitä oli tajuttoman vähän. Matka alkoi melko joutuisaan, kun navigointi-laitteemme pääsi lämpenemään. Radiosta tuli Rasmusta, jolloin yleisö vaati lisää volumea, sitä ei herunut. Kun radiosta sitten pärähti givinappi, niin yleisö ei vaatinut lisää volumea, mutta sitä tuli silti. Matkalla kohtasimme hulluja kuskeja, jotka ajoivat kolme rinnakkain. Venäläisiä rekkoja ja kännykkään puhuvia autoilijoita. Saattaa olla, että kuskimme vilautti kansainvälistä käsimerkkiä. Ehkä useammankin kerran.

Olimme hieman hämillämme kun oivalsimme, että hotellimme oli koululta tai mielisairaalalta näyttävä puurakennus. (Koulut ja mielisairaalathan ovat keskenään lähes identtisiä.) Kirjauduimme sisään, ja matkustimme vammaishissillä toiseen kerrokseen. Oli niin hidas, että siitä eteenpäin päätimme käyttää jalkojamme. Huoneemme muistutti hieman laivahyttiä, ja kun paikkoja jaettiin niin pääsin Marin päälle nukkumaan. Melko pian lähdimme matkustamaan kohti Kotkan keskustaa, joka ei sujunut aivan ongelmitta. Kävimme mm. hautausmaalla, mutta se onkin jo aivan toinen tarina. Löysimme hyvin kalliin parkkipaikan, joka sijoittui aivan kodittomien yön-viettopaikan viereen. Lähdimme siitä Kotipizzaan, ja täytimme mahalaukkumme. Sitten kävelimme Amarillolle, ja huomasimme, että ihmiset jonottivat sinne. Olimme todella äimistyneitä. Itse emme moiseen ryhtyneet, vaan lähdimme ostamaan poppareita. Saattaa olla, että poliisit kuulivat Marin ja mun suunnitelmista polttaa Cumulus.

Yhdeksän maissa päästiin sisään, pelkäsin hieman ovimiestä. Huiii. Sisällä sitten istuskeltiin, ja joskus päästiin sinne lavan luo. Ei mennyt kovin kauaa niin nokkamme edessä oli jallukolat. Jenna meinasi hieman myöhemmin tulla kanssani vessaan, mutta sitten huomasimme, ettei mokomassa ollut ovea. Hurjaa. (Oon aina miettinyt miks löydän aina ne kaameimmat vessat). Keikka alkoi akateemisen tunnin myöhässä. Oli aika mukavaa kuulla Kaukaisimmalle rannalle, vaikkakin keskimäärin puolet sanoista unohtui. Niin voi käydä joskus. Stilliäkin oli mukava kuulla, vaikka ei sekään ihan täydellinen suoritus ollut. Hienointa kuitenkin oli kun levylaulaja katsoi lavalta. Whiu. Keikan loputtua katosi myös herran keppi. Saatana.

Keikan jälkeen lähdimme melko pian hotelliimme jatkoille. Oli lähellä, ettei norsu saanut kyytiä. Jotkut sotki meiän huoneen lattian, ei oo helppoo siivoojillakaan. Kolmen jälkeen päädyttiin nukkumaan, ja aamulla oli allekirjottaneella vähän turhan aikainen herätys. Kävin siinä sitten suihkussa ja aloin laittautumaan muiden vielä nukkuessa. Lopulta melkein koko matkaseurue selvisi aamupalalle, jotkut jäivät vielä lämmittelemään turkismiehen kanssa.

Kello 12 oli huoneen luovuttaminen, ja siitä lähdimme kohti Imatraa. Matka sujui yhtä kivasti kuin menomatkakin. Tosin nyt navigaattorin tulkitsija, ei tehnyt yhtä paljoa virheitä. Jei mii! Imatralla parkkeerattiin auto ja lähdettiin hillumaan ympäriinsä. Koska mitään hyvää ruokapaikkaa ei ollut, valitsimme kohteeksemme paikallisen teinihelvetin. Istuimme mäkissä muutaman tunnin. Ruoka oli hyvää, vaikka Teealla sen saaminen tuntui kestävän. Lähdimme pois mäkistä ja vedimme Anniinan kanssa parit performanssit. Iloisena yleisömme arvaili mitä teemme. Sitten tuli vuoro illan parhaan iskurepliikin! "harrastattekste woodoota?"

Performanssin jälkeen käytiin vielä mäkissä kaakaolla. Woodoohon päästiin sisään siinä yheksän pintaan, ja lava oli pieni. Ja matto oli tosi sulonen. Ens keikalla siitä on varmaan tehty liivi! Slämmerin päällä oli myös reikä, ja Arskan luona katosta roikkui kumihanska. Keikka oli sieni. Levylaulaja näki vihreää, ja alkoi lähentyä erästä roudaria. Siellä ne piilossa runkutteli tarjoten mulle ja marille elämyksen...ikimuistoisen sellaisen. Enemmän tapahtui tosiaan lavanreunoilla. Terokin haisi. En tiedä oliko kyseessä ruisleipä, vai joku muu tuoksu. Voi myös olla, että ruisleivän tuoksu tuli Laurista.

Keikan jälkeen Jenna lähti ajamaan kohti kotia. Välillä hihitys vei voiton ohjauksesta, mutta tilanteista selvittiin melko mukavasti. Jossain vaiheessa Mari astui rattiin, ja hänelle hieman laulelin kivoja veisuja. Pohdimme hyvin syvällisiä mm. karhuista. Olin koton hieman viiden jälkeen aamulla, ja pääsin melkein kuudelta nukkumaan. Aamulla olin pystyssä jo kahdentoista aikaan. EI VÄSYTÄ.

Mäntsälä mielessäin, mutta eipä kiirehditä asioiden edelle. Perjantaina siis starttasimme Riihimäen rautatieasemalta kuskinamme Suvi ja hänen kartturinaan Navigaattori-Sanna. Pääsimme melkein Merkokselle kunnes kohtasimme ensimmäisen vastoinkäymisen. Selvisimme siitä kuitenkin parilla U-käännöksellä. Matka pääsi kunnolla aluun, ja jutustelimme Suvin kanssa sivistyneitä kun takana olevat rymisivät. En kuullut heidän puheesta juuri paljoa, mitä nyt silloin tällöin kuului "TISSI". Olivat he puhuneet myös erään kansalaisen huuliruskeasta, mutta se on jo ihan toinen tarina. Tampereen kohdalla tuli pari vastoinkäymistä lisää, kun vedettiin aika vanhoilla vihreillä ja meinattiin kääntyä väärästä risteyksestä ja päätyä Tammelaan. Lopulta kuitenkin selvisimme tästä. Seuraavan kerran ongelmia ilmeni vasta lähempänä Seinäjokea, mutta onneksi vilkkusormeni oli hyvässä terässä. Löysimme melko nopeasti Rytmikselle, nopeammin kuin ne kaksi, jotka kiersivät kaikki tiilirakennukset. Saavuimme melko näyttävästi asuntoautolla, ja voi olla, että joku meidät näki. Emme toki ole ihan varmoja tästä. Kävimme moikkaamassa tuttuja ja lähdimme pois tutustumaan jälleen paikalliseen ABC:hen. Matkalla kuulimme jännittäviä tarinoita Hollywoodista. ABC:lta palasimme Rytmikselle ja kävimme jonoon.

Sisälle päästyämme sijoituimme johonkin 4. rivin tietämille ja siinä sitten istusimme ja praattasimme. Kävimme myös hakemassa hieman lasten kaljaa. Se teki hyvää ja virkisti mieltä. Winylssit veti taas niin hyvin! Oon niin tyytyväine et mikään saatanan Ari Koivune ei oo joka vitun keikalla lämppääs. C: Negativekin oli makoisa. Ahvenen aikana kävi joku juttu, ja jalkani irtautuivat maasta. Myös kamerani irtautui ja otti yhteen lattian kanssa. Molemmat voivat tällä hetkellä ihan hyvin. Sekä kamera että lattia. After all oli makoisa. Lauri ei. Olin niin järkyttynyt paidasta, että huomasin vasta tänään Anniinan kuvista, että mitkä housut sillä oli.

Keikan jälkeen menimme jälleen ABC:lle. Ostimme Anniinan kanssa terveellisempää ruokaa kuin muut, ja maksoimme itsemme kipeiksi. Tyhmää. Saatoin hieman sotkea ABC:n pöytää ja Pauliinaa, mutta sekin on ihan toinen juttu. Kotimatka jatkui Pauliinan toimiessa kartturina. Kaikki sujui hyvin, tai ainakin luulisin niin. Kotona olin 6.20 ja herätys oli noin kaksi tuntia myöhemmin.

Heräsin aamulla ja lähdin heti hommieni pariin. Pauliina tuli jeesiin ja oltiin nopeita. Laittauduttiin ja faija heitti meiät Mäntsälään, missä oli jo tuttuja. Vähän jupailtiin niitten kanssa, ja saatiin osaksemme ilkeitä katseita Koivusilta. Voi olla, että saatiin niitä myös myöhemmin illalla. Julsun ja Marin tullessa otimme heidät innokkaasti vastaan. (Pompin kirsikkapihlajanmarja-sateenvarjo kädessä). Heitimme lisää huonoa juttua, ja joskus pääsimme sisään. Sitten Anniina tuli. Sitten juteltiin vähän lisää. Zephyr oli aika hyvä. En tajunnu mitään, enkä tajunnu niitten meininkii. Eikä se kitaristi tajunnu meiän meininkii, eli kaikki hyvin. En myöskään tajunnut Ari Koivusen meininkiä. Enkä Erkka/Aria, enkä sitä, että mitä vittua siellä lavalla pitäisi möllöttää. Arinkin aikana painovoima katosi ja jalkani irtosivat maasta.

Mäntsälän järjestelyt olivat siinä määrin perseestä, että olin vain onnellinen, että saavuin paikalle niinkin myöhään. Negative oli taas niin hyvä, ja jalat oli taas niin paskana. Keikan jälkeen olin kuollut, mutta onnellinen. Tästä huolimatta esitin Pauliinan kanssa performanssin paikallisille poliiseille ja Marille. Sitten juoksimme kauppaan, voi olla että eräs rumpali kosketinsoittajan kanssa tarkkaili juoksuamme. Ken tietää. Sitten palasimme ärrältä, emmekä olleet enää janoisia! Jee! Kotiin palattiin Marin kyydissä. Juttujen taso oli heikko. Jutun varmasti tiivistää se, että tanssin portaat kotiini. Kiittimo.

Anniina on vaativa lapsi (siis aikuinen), sille ei kelvannu tiivistelmä, joten täsä laajempi satu Rollosta.

Noustiin junaan Riksussa joskus puoli kahdentoista pintaan. Pehmoleluilla varustetut suomenruotsalaiset oli vallanneet meiän paikat, joten leiriydyttiin sitte vaunun toiseen päähän. Teea liittyi seuraamme Tampereella, jossa oli astetta pidempi stoppi. Menomatkasta mulla ei ole kovin ihmeellisiä muistikuvia (tuskin Marillakaan). Sen yhden papan muistan kyllä! Jossain vaiheessa siirryin ottamaan lepoa vähän kauemmas. Olin kaiketi vallannut jonkun paikan mikäli oikein ymmärsin eräiden naisihmisten keskustelua aamusella. Rovaniemelle saavuttaessa Anniinalla meinasi tulla kiire, mutta kyllä se sitten lopulta sai pienet käsimatkatavaransa kasaan ja myssyn päähänsä. Havaittiin heti, että pohjoisissa tosiaan oli viileämpää. Mun fleeceni tosin pelasti mun nahkani. Oli ihan semi-lämmin. Mentiin asemalta sitten Tivoli-Sirkukseen, jossa oli jo ihmisiä värjöttelemässä. Anniina ja Teea makuupussiutui, ja minä, Julsu ja Mari käytiin ostaas vähän evästä Subista. Siinä sitte syötiin ja juotiin ja naurettiin vähä Iltalehelle. Oltiin Anniinan kanssa ihan valmiita lähteen mellakoimaan ja kaataan kaupungintaloo!

Kellon mäjähtäessä kuuteen päästiin sisälle ja saatiin leimat kätösiin. Muut hipsi lavan eteen, ja mä jäin narikkaan. Olin siellä muuten aika kauan, muut luuli, että olin sieltä tontin ostanut. Narikasta päästyäni kävin oikeella moikkaas Anniinaa ja Teeaa, ja sit menin Julsun ja Marin luo vasemmalle. Siellä oli pelottavaa. Hui. Keikka oli Anniinaa lainatakseni paska. Heti vedon jälkeen sännättiin ulos, jossa satoi vettä. Lumi oli ollut erään kansalaisen toivelistalla, mutta sitä ei nähty. Julsu siitä sitten hipsi roudarit & järkkärit kintereillään hostelliin, ja me jäätiin oottelemaan kello kymmentä. Se saapui, ja toimittiin taas samoin. Eli jäin narikkaan. Tällä kertaa en hengannut siellä niin helvetin kauaa. Sieltä menin tyttöjen luo oikealle, jossa oli paljon kotoisampaa kuin vasemmalla. Aloitus tuntui venyvän ni haettiin vähän juomaa. Lopulta setti sitte pääsi, Technicolourin popittamisen jälkeen, starttaamaan. Settilista oli sen 13 kipaletta, mutta yksi muutos kävi ku herra Levylaulaja keksi vetää yllärinakin! (Suomennettuna: Motherfucker vaihtu givinappii, joka vaihtu Gloryyn, jonka jälkeen tuli givinap). Rovaniemen vesis taitaa muute olla jotain, koska herra Nakki kirjaimellisesti säteili. Tai sit se on tehny sitä aina, mut en oo nähny muhkujen takaa. :c Tultiin siihen tulokseen, että herra Levylaulajan on paras pitäytyä laulamisessa ja paitojen suunnittelussa (jälkimmäisen voisi kyllä unohtaa), koska toi kannujen paukuttelu kannattaa jättää atleettisemmille uroille. K-keikka oli miljoonasti parempi, ja hyvä niin. Ei tarvinnut turhaan maksaa itteensä kipeeksi. Keikan jälkeen käytiin mäkin kautta hakees iltapalaa ja siirryttiin hostelliin. Siellä sitten käytiin melko pian tutimaan.

Herätys oli puoli ysiltä, ja sitten alettiin touhuamaan lähtöä, mikä sujui toisilta hieman ripeämmin. Mentiin Shellin kautta ostaas evästä, koska junassahan on törkeen kallista. Noustiin junaan ja vaihdettiin Oulussa. Harvoin sitä kävelee junan vierellä ja odottaa, että se pysähtyy ja ovet aukenis. Oulusta matka jatkui ja nälkä yllätti. Jouduttiin siis kumminkin turvautumaan junan antimiin. Miksei ravintolavaunusta saa alennusta? :c Oulun vaihdon jälkeen saatiin tosiaan hytti, mikä oli ihan hyvä juttu ni kaikki ei kuulleet kuinka huono maku Julsulla on. Pelattiin meinaan vähän "kumman kaa", ja sen vastaukset oli tosi ällöjä. Hytissä olo oli kyllä vähän kuin akvaariossa, ku kaikki kyttäs. Saatiin Anniinan kaa kaikki vanhat patut! Onneksi se matka oli melko nopeasti ohi, koska vatsalihakseni eivät olisi kestäneet enempää treeniä.

Reissun saldo:
Emme vieläkään tiedä onko se matiikka vai matikka.
Nakki säteilee.
Rovaniemellä on vitusti lukittuja vessoja.
Yksi random englannin YO-vihko.

Tuskin maltan oottaa seuraavaa kertaa.

Jenna ei muistanut, mikä uskonto on kyseessä. Arvuuteltiin siis uskoa, jossa ei saa tehdä aborttia eikä käyttää ehkäisyä.

Sanna sanoo:
lestadiolainen?

Jenna sanoo:
joo vissiin tai roomalainen

Sanna sanoo:
roomalainen?!

Sanna sanoo:
jenna mikä vitun roomalainen?!

Sanna sanoo:
rooma ei oo mikään uskonto

Jenna sanoo:
eiku siis

Jenna sanoo:
se
Jenna sanoo:
romantiikka

Jenna sanoo:
no ei vaan

Sanna sanoo:
mikä?

Jenna sanoo:
romanialainen olisko

Sanna sanoo:
ei sekään oo uskonto

Jenna sanoo:
ROMAANI

Sanna sanoo:
se on kirja

Sanna sanoo:
romani

Jenna sanoo:
okei

Sanna sanoo:
eikä sekään oo uskonto

Jenna sanoo:
no aika sama..

No siis. Kävin perjantaina vähän kirjottaas enkkuu. Meni kai ihan jees. Aine kyllä saatto hieman kusahtaa. Sitten lähettiin Liljan kanssa vähän junailemaan kohti Jyväskylää. Tampereen kohalla löydettiin seurueeseemme myös Salla ja Meena. Matka sujui leppoisasti lastenvaunussa. Meteli oli korvia hivelevä. Jykylässä sitten mentiin Tupsun kanssa katsastamaan Cumuluksen taso. Voi luoja se oli<3 Sieltä sitten kaupan kautta Lutakolle, jossa kohtasimme jälleen värikkäät, sekä muita tuttuja lapsia. Päästiin aika nopeasti sisälle ja pelattiin vähän Aliasta, kun muut pelit tuntu olevan hieman liian vaikeita, tosin en tosta Aliaksen sukseestakaan sano yhtään sen enempää. Jossain ysin jälkeen saatiin liput ja päästiin ylös. Winylssit oli aika makoisaa katseltavaa. Tykkäsin kyllä. Tiedän kuuluvani vähemmistöön. Ei sen yhen toisenka bändin setissä mitään vikaa ollu, mut ei oikeen päässy syttyyn. Myönnettäköön kylläkin, et After All<3 Keikan jälkeen hipsittiin nukkumaan ja katottiin joku lievästi epämääräinen elokuva. Ei se ollut aikuisviihdettä, vaikka mielestämme sen olisi siksi voinut luokitellakin.

Aamulla herättiin ihan aikaseen ja käytiin suihkussa ja kateltiin pikkusen Disney Channelii. Huomattiin samalla, ettei kummallakaan ollut mukana harjaa saati kampaa. Piti tyytyä viispiikkiseen. Lähettiin sitten siinä aamupalalle, ja huomattiin, että crewilaisetkin olivat eksyneet huviretkelle! Erityisesti maito tuntui olevan setien mieleen. Aamupalan jälkeen sitten mentiin takas huoneeseen, ja tajuttiin että juna lähteekin jo vajaan tunnin päästä. Pistettiin sitten kolmosvaihde päälle ja oltiinki kymmenessä minuutissa valmiita. Käytiin luovuttaas huone ja mentiin asemalle, jossa tapasimme jälleen Sallan ja Meenan. Sieltä matka jatkui kohti Kuopiota.

Kuopiossa meitä oli vastassa kyyti, joka lähtikin melko pian perseittemme osuttua penkkiin. Saavuimme Työnkulmalle, jossa muut kansalaiset jo olikin. Siinä sitten vähän maisteltiin pitsaa ja heitettiin huonoa läppää. Käytiin myös Kuopion kirjaston vessassa, jossa saattoi asustella joku mykkä. Kävimme myös vähän ostoksilla paikallisessa kaupassa. Tuli yllätyksenä, että päästiinkin sisään noin 2 tuntia odotettua aiemmin.

Sisällä oli ihan helvetin puuduttavaa. 3 tuntia kaikkea tyhjänpäivästä. Ihanaa. Winylssit oli taas aika mukavia, vaikka käsi vähän ottikin taisteluvammaa. Sitten tuli viikonlopun traagisin hetki; Arska tippui koloon. Verhot vain heilahti ja kuului kolinaa. Tilanteesta selvittiin säikähdyksellä. Pojat veti mielestäni paljon paremmin Kuopiossa kuin Jykylässä. Itselle ainakin jäi parempi maku.

Keikan jälkeen vähän seikkailtiin, ja lopulta mentiin Kaarinalle ja Laurille yöksi. Juttu oli jo siinä vaiheessa levotonta, mutta auta armias kun aamu koitti. Juttujen taso tuntui jääneen parivuotiaan tasolle. Junamatkalla suunnitelimme firmamme toiminnan laajennusta ja tulevia projekteja. Täytyy sanoa, että LRR tullaan vielä kuulemaan. Suosittelen kaikille elokuvaa: Liika miettiminen vie metsään. Tähtirooleissa saattaa näkyä tuttuja kasvoja.

En muista oikeesti kaikkea, mut ainakin oli helvetin mukavaa. Ottasin uudestaan millon vaan! Kiitos vaan kaikille osallisille!<3

joskus mä vaan mietin, et miten jotkut on selvinny lukioon asti.

Frazzle sanoo:
oon muute pulsun kaa yht aikaa kirjottaas saksaa
Pauliina sanoo:
pulsun?
Frazzle sanoo:
julden
Pauliina sanoo:
julian? kirjottaaks julia saksan? :'D
Pauliina sanoo:
täääh?
Frazzle sanoo:
ei
Frazzle sanoo:
ku enkun....
Pauliina sanoo:
aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa siis joo niin tietty

en tiedä miksi pauliina nauroi kun luuli et julia kirjottaa saksan, mielestäni se voisi olla hyvinkin innovatiivinen idea.

Tapahtuipa Lauantaina kummia.

Ensimmäisenä kävi niinkin hupsusti, että unohdin avaimeni autotalliin. Eipä siinä mitään, en vain enää päässyt minnekään sisälle. Myös puhelimeni (molemmat) olivat autotallissa. Samoin puolet Pauliinan tavaroista. Näpsäköinä tyttösinä fillaroimme Puhaltajankadulle lainaamaan avaimia. Oli erittäin fiksu ratkaisu! Meinasi tulla kiire, muttei kuitenkaan. Ehdimme junaan ja oli sitten eväät mukana, kun ei niitä ehtinyt nauttia ennen lähtöä.

Turussa keräännyimme kasaan ja yritimme epätoivoisesti saada taksia. Allekirjoittaneelle ei moista tarjottu, mutta Lilja kyllä sai meille sellaisen hommattua. Oli melko halpa ja leppoisa tapa matkustaa Kaarinaan. Kaarinassa tapasimme lisää tuttuja, ja kuulimme varsin hassuja juttuja! (TAIS MUUTE RIMMAA!)

Saattaa olla, etten ihan heti tajunnut kun intro pärähti käyntiin, oli meinaan hieman hyvät jutut kesken. Poskilihakseni sai kunnon treeniä koko sen 1,5h(?) aikana. Naamani on edelleen hieman kipeä. Mielestäni on kovin innovatiivistä herkistellä banaania natustellen! Arska<3

Kaarinasta lähdimme sitten ajelemaan Ypäjälle, ja nauttimaan saunatuvan antimista. Minusta tuntuu, että eräs ystäväni nukkui yli puolet ajasta. Hän oli hereillä vain syödessä. Sellaista sattuu.

Kohta lähden Liljalle, olemme sivistyneitä.

"Älä mee vielä..."
"Täh?"
"Älä mee vielä..."
"Mihin?"
"Korjaan sitä pyörää..."
"Mitä!?"

No joku saatto olla vähän unenpöpperössä<3

Tää päivä on kyllä tähän asti ollut melkoisen makoisa...

1) Löysin kadulta 50 euroo
2) Saksan verbitestit ei kussutkaan ihan niin pahasti ku oisin voinu luulla
3) Pääsin jotain 30 minsaa aiemmin
4) Illalla tulee telkasta kaikkea mukavaa

<3

Viitaten aiemmin käymääni keskusteluun Jussin kanssa viisisenttiset jalat omaavasta hirviö-ötökästä, samankaltainen otus nousi Hämeenlinnassa Laurin päästä. Onko syytä huolestua?

Miltä kuulostaa viikonloppu meteoriittikaupungissa, jossa on selvästi avaruusmainen tunnelma? <3

Muut kansalaiset nappasivat minut kyytiinsä Riihimäen rautatieasemalta, jossa kohtasimme ensimmäisen haasteen. Miten saada navigaattori toimimaan? Henkilökohtaiseen huoltopalveluuni soitettuani sain kuulla, että navigaattorimme toimii hieman paremmin tuulilasin läheisyydessä, ei takapenkillä. Pääsimme kaikesta huolimatta matkaan, joka sujuikin leppoisasti. Kuskin ja apukuskin sanailua oli ajoittain hyvinkin pelottavaa kuunnella.
K: "Mä en nää mitään!"
AK:"Ei se mitään, mä nään!"

Teimme muutamat pitstopit. Ensimmäinen oli Virroilla. En muuten oikeasti tiennyt, että jossain voi olla niin paljon tuulipukuhoususia! Toinen tapahtui Alavuden ABC:llä. Saimme vähän juustoateriaa rinnan alle. Matkassa ollut tuleva kokkimme ei löytänyt tällä kertaa ruuasta kovin paljoa vikaa. Kohtasimme matkalla myös pari hirveä, jotka hirviasiantuntijamme koki hyvin kiinnostaviksi. Matkasta en kovin paljoa muista. Pilvistä tosin keskustelimme, ja eräiden alkoholinkäytöstä. Saattaa olla, että vaihdoimme myös muutaman sanan metsien kuninkaasta, ja hänen seuralaisistaan.

Perillä Läppäjärvellä olimme yllättyneitä. Olimme saapuneet lavatanssipaikalle! Anniina, Julia ja Mari lähtivät hakemaan meille seuraa Kauhavalta, kun me Jennan kanssa jäimme leikkimään Finnairin mainosta. Voi olla, että teimme myös muutaman virhehavainnon ympäristöstämme. Mistä olisin voinut tietää, että kyseessä oli mainosplakaati, eikä ladon katto?

Kun muut saapuivat, aloimme asettua yöksi. Yöstä ei sen enempää.

Aamulla järjestysmiehet saapuivat luoksemme kertomaan pari kalajuttua ja sivistämään meitä lavatanssien kävijämääristä! Kuinka mielenkiintoista! Päivä meni lähinnä syödessä ja makoillessa. Kuten Anniinan kanssa totesimme, ehkä paras jonotus tänä kesänä.

Sisällä festarialueella ei ollut kovin suurta tungosta. Tilaa riitti. 1 rivi ihmisiä<3 Siinä istuskelimme ja katselimme parit ekat bändit, jotka yllättivät positiivisesti. Ennen Sturmiksia kävimme hakemassa vähän festariruokaa, ja suihkuttelin pepsit ympäriinsä. Sturmiksien aikana alkoi tulla vettä oikein huolella. Ja voin kertoa, että se sade ei ihan heti loppunut. Tunnelma saattoi välillä olla jokseenkin kummallinen, johtui varmasti meteoriittikaupungin ilmapiiristä.

Sitten...Fadingin aikana alkoi tapahtua. Ensin meni Nakki. Sitten Lauri, mutta Janneapa he eivät pystyneet murtamaan. Suomeksi sanottuna: Miksauspöydälle oli kaatunut vettä. Keikka keskeytyi neljännen kappaleen jälkeen. Sen jälkeen tunnelma oli vielä mielenkiintoisempi. Onneksi Jussi lupasi, että keikka jatkuu, kun vähän on kuivateltu. Niin se jatkuikin. Kesän paras keikka! Mitä lie settilistalle tapahtunut, mutta <3 Misery!

Keikan jälkeen lähdimme paluumatkalle, joka oli melko viileä. Ja kostea. Kotiin saavuin viiden aikaan aamulla. Meinasin nukahtaa eteiseen.

Kiitti näistä.