yks muutti vaasaan, toinen muutti helsinkiin
mä pyörin ympäriinsä, ei ois uskonu et menis niin
kaikkien kanssa tietty sovittu et soitellaan
mut oikeestaa harvoi niist tuntee enää ollenkaan
kun paikat vaihtuu, maisemat vaihtuu ja
naiset vaihtuu ja aiemmat haihtuu
ne vanhat pihat on vaan muistona sun pään sisäl
hyvin todennäkösesti et koskaan enää nää niitä
en tiedä kelaaks kukaan muu ees tällä lailla
mut mun mielest lähteminen on vaan aina jännä paikka
en digaa viimesist illoist, viimesistä suudelmista
en digaa siit et tänään joku on enää vaan mun unelmissa
d-d-d-damn, mut niin se menee,
se on elämää silti sit aina ihmettelee
jea, me ei yhdes kävellä tän edemmäs
sori, mun on nyt lähdettävä menemään