IRC-Galleria

Menin tupakalle ja uppoiduinkin ajatuksiin. Totesin, että musta on kehkeytynyt: ei ruma ankanpoikanen vaan todellinen Hannu Hanhi! Torstai oli rankka päivä. Aatu voi huonosti, ja olin koko päivän itku silmässä ja vein poikani yksin lääkäriin. Huonolta näytti. Vingutin viimeiset sataseni siihen, että saisin murun kuntoon.

Tossa parvekkeella tapahtui jotain kummallista! Aatu voi paremmin kuin koskaan, kuin taikasauvan iskusta! Puski kovempaa kuin ikinä, painoi päänsä lujaa mun olkapäätä vasten kun pidin sitä sylissä, eikä sillä tuntunut olevan kiire lähteä siitä mihinkään.

Mun elämä on ollut kummallista. Sisällä ei koskaan ole ollut syvää rauhaa, ja on tuntunut että jotain puuttuu. Aina on halunnut jotain lisää tai jotain pois. Nyt mikään ei voisi olla paremmin, en kaipaa YHTÄÄN MITÄÄN.

Kaikki on... Niin kuin pitää.

Hyvä reissu tulossa loisto porukan kanssa! <3
With:
noina
chico|
and my love
UT0PIA

Ihan loisto reissu laivalla! Tänks! Sunnuntaipäivä humalaiset.:)

Patellofemoraalinen oireyhtymä tms ja hyvänlaatuinen kasvain polvitaipeen imusolmukkeesta. :)
Ha ha!
Kaikenlaista sitä onki.:D

Rintalastan tulehdus! :D

To do is to be - Rousseau
To be is to do - Sartre
Do be do be do be do - Sinatra
Ja ba da ba do - Retu Kivinen

Hyvää kevättä/kesää!

Päihtymistä tässä semmonen.. 17,5h! Vielä jaksaa! Ei unta silmäystäkään! Btw, "She WILL be loved"!!

Miesten jalkojen välissä roikkuvan, epämääräisen ruumiinosan hinta on
selvitetty ja arvokkaaksi havaittu. Pääosan ajasta toimettomana riippuva
hassunkurisen näköinen uloke on uusimpien tutkimusten mukaan kultaakin
kalliimpi. Palkkaeroselvityksessä on käynyt ilmi, että työmarkkinoiden
'munalisä' on 10%. Tämän on selvittänyt tohtori Juhana Vartiainen.
Kymmenys on reilut 2000 euroa keskimääräisestä vuosiansioista.
Keskimääräisen suomalaisen työikä on 35 vuotta, joten miehisen
Roikottimen arvoksi tulee kaikkinensa n. 70 000 euroa. Kilohinta on
miljoonan verran.
Joten kohtelepa kunnioituksella moista vekotinta.
LÄHETÄ TÄMÄ FIKSUILLE NAISILLE, JOIDEN LUULET TARVITSEVAN PIRISTYSTÄ
SEKÄ MIEHILLE, JOIDEN LUULET PYSTYVÄN KESTÄMÄÄN TÄMÄN!

vittu että elämä osaa joskus potkia päähän. Tai ainakin rouva K.L.

Katselen tässä sisinpääni, ja pohdin olenko valinnut tieni oikein. Olo on lämmin, mutta silti se mitä muut saavat minusta irti, on kuorta hipaisevaa ja koskettamatonta. Ihmiset kritisoivat valintojani. Itse olen kuitenkin kaikesta tyytyäinen. Olen kokenut ihania asioita. Myöskin asioita jotka ovat olleet niin synkkiä etten edes aina taida itse ymmärtää niiden vakavuutta. Minusta se kuuluu elämään.

Olen aina ollut anteeksi antava. Miksi minua siitä nyt niin tuomitaan? Onko ihmiset tulleet tästä karusta ympäristöstä niin koviksi, etteivät jaksa uskoa toisiinsa? Tai edes itseensä. Myös minä alan mukautumaan tähän viluiseen ihmisolemukseen. Sisimmissäni kuitenkin tahtoisin jakaa sitä kaikkea lämpöä muille, joka minussa palaa. Maailma on suuri, on vielä niin paljon koettavaa.On paljon pahaa, mutta myöskin niin paljon kaunista tunnettavaa.Mieleni on avoin uudelle, tahdon haasteita.Tahdon kaiken energiani takaisin.Jaksavatko ihmiset edes todella tutustua toisiinsa? Jaksavatko jutella naapurin mummon kanssa ja kysellä vointia. Jaksavatko rakastavaiset olla toistensa tukena, ja lukea toisistaan merkkejä siitä, että tarvitsee tukea..? Sanon vain, että tieni ei välttämättä ole ollut ruusuinen, mutta se että osaan antaa anteeksi, auttaa paljon minua siinä nyt, kuinka elämästä selviydyn ja miten asioita valitsen.