Ohi on, ohi on! Rastitettuani miljoona oikein-väärin ruutua ja oman sukunimenikin on taas samanlainen fiilis kun viime vuonna kirjotusten loputtua. Enää tarttis ennakkotehtävän kirjekuoreen kirjottaa, tällä kertaa se oikea, osoite. Mitäs sitä sitte enää elämällään tekis? Ei tartte istua kirjastossa, eikä stressata. Vasta kun ensi vuonna kun aika heikkoo näytti eilen olevan :D
Nukkuakki voi taas miten sattuu, sen sai kyllä hyvin lahjakkaasti alkamaan jo. Herra sitten päätti nukahtaa valot ja vaatteet päällä mun sänkyyn ja siinä on sitte koko yön saanu hoidella itelleen niitä normaaleja nukkumisolosuhteita. Onneks tää Risto Rytin patsaanpaljastustilaisuus piti hereillä. Tuli niin semmonen fiilis, että oonko 1900-puolivälin fasistien tai kommunistien propagandan keskellä vai missä? :D Vaihtui kuitenkin olo siihen mun-äiti-pani-huoraa-oon-melkein-julkkis-fiilikseen kun näin, että presidentti Koivisto oli vaimoineen paikalla!
Päivän fiilis:
FEIMI!