IRC-Galleria

En tiedä mis oon enää, en tiedä mihin mennään
Tai mis huomen aamul herään jos mä oon ees täällä enää
Enkä edes jaksa välittää, kun vaan joskus välillä
Sillon kun herään keskel yötä vitunmoiseen tärinään
Hädässä budi tunnetaan ja unet saa lääkkeillä
Blandaan viinaa jääteellä ja loput voit päätellä
Kaks seuraavaa yötä nukkuu unohdukseen mun mukana
Enkä enää tunne kipuu, ahdistusta lupaavaa
Ja kun mä makaan lattialla kädes bliffi ja henny,
Vitut menneisyydestä kun tulevaisuus on menny
Paska olo edelleen jo 10 vuotta putkeen
Istun kylmäl sillan kaiteel, mä poltan, juon ja itken
Huomasin virheeni mut vasta liian myöhään
Hassuu miten kaikki voikin muuttuu vaikka yhes yössä
Myönnän mun mokat ja tyhmät tarpeeni
Mä tiiän ettet syytä mua, mut pyydän anteeksi
Mä muistan miten huusit kun vaadin huomioos joka tunti
Ja sen millast oli ikävöidä sua joka sekunti
Sä sanoit anna olla, mä sanoin mut mä tarviin sua
Siit on aikaa jo, mut kaipaan vielkin välil syliis
Nyt kun mietin syvii, tulevii ja menneit
Ja mun unelmii hajonneit,
Mä alan tajuu ettei mua oo tehty elää vanhaks,
onnelliseks, tuntuu ettei enää jaksa
Aika nopeeta käy vähiin
Ja kun unikaa ei tuu ilman budii tai bareludii
Tuudittaudun haaveiluun, ehkä kohta on paremmin..

En oo kertonu kellekkää mut haluisin paikkaan toiseen
Mä palan halust unohtaa kaiken, alottaa alust
Ehkä alla palmun unohtas vaikeudet joita sattuu
Liian monesti meinannu raiteiltani suistaa
Vetäny bumii ainoastaa ku en haluu muistaa
Itseluottamus ja kusipäisyys tuonu mut tähän
Joskus rakastaa itseään liikaa, joskus liian vähän
Joo mä myönnän, mä pelkään. Mä en oo vahva..
Mä oon niin huonona, monesti täysin poikki
Vedän verhot joka ikkunan eteen, pysyn sisällä
En kehtaa nähdä yhtään ihmistä. Oisko vaikutusta isällä
Tai siis sillä joka mut pentuna hylkäsi
Hyvästiksi ovensuussa naamalleni sylkäsi?...

Tyttö oli yksin, täällä elämässä
Ja jokapäivä masennukseen ryyppäämässä
Ei tienny ees mitää paremmasta elämästä
Luuli ettei onnee löydä eikä nauttinukkaa tästä
Ei tyttö kaivannu rahaa, ei kaivannu kouluu
Halus vaan pojan jonka, kanssa asettuu
Äiti halus viedä tämän tytön terapiaan
Tyttö itki ja toivo että löytää pojan pian
Sillä askel väärään suuntaan ja ei jaksais enää
Viina nosti vihan, hän kerjäs iskui nenää
Tyttö halus pojan josta ottas kiinni
Sanoo "Poika sä kuulut, mun unelmiini"

Joskus ajattelin Minulla oli vastaukset kaikkeen Mutta nyt tiedän
Elämä ei aina Mene niin kuin haluaisi Olen kahden tulen välissä
Ja silloin tajuan En ole tyttö enää En vielä nainenkaan
Tarvitsen vain aikaa Hetken aivan oman Vielä olen puolimatkassa
En ole tyttö enää Ei minua tarvitse suojella Minun on jo aika
Oppia seisomaan Omilla jaloilla Nähnyt olen enemmän kuin arvaatkaan
Älä käske minua silmiäni sulkemaan En ole tyttö enää Mutta jos katsot minua tarkasti Näet sen silmistäni Tämä tyttö aina löytää Tien oikean
En ole tyttö enää Älä sano mitä uskoa mun pitää En vielä nainenkaan
Mutta naiseutta etsin itsestäni...