Mä en oo enää lapsi, mutten aikuinenkaan.
oon pudonnu väliin kahden maailman.
Oon jumissa, hirveissä tuskissa,
en tiedä miten pääsen pois,
en ehkä haluukkaan ku en tie mikä mua on vastassa,
Tiedän vaan mikä on takana, sitä en haluu uudelleen kokea.
En tiedä pitkääkö mun itkeä vai nauraa,
olla hiljaa tai laulaa.
En haluu paikoilleen jäädä,
en haluu taakse enkä eteen, ei mulla oo päämäärää.
En tiedä tulisko mun irrottaa, vai pitää kiinni kovempaa.
En osaa erottaa, en tiedä mikä on väärä tai mikä on oikea.
En uskalla rakastaa, se satuttaa
en uskalla toivoa, toiveet hajoaa, sen rakkauden menetys sydämen tuhoaa.
En uskalla luottaa, kun on niin paljon pahaa, en uskalla haluta , ku en koskaan saa sitä mitä haluan. Mä en haluu mitään luvata, etten joutuis ketää satuttaan, en haluis tunteita elävältä haudata.