ehkä oon teidä mielest itsekäs,
mut mä vaan yritän olla sitkeä.
Esittää ettei satu,
etten itke, vaik mitä tapahtuis.
Mua on loukattu liian monta kertaa,
mua on puukotettu selkää,
yritän esittää, etten mitää pelkää.
Mua sattuu, mul on paha olla,
joka asias mä oon täys nolla.
aina mä oon se joka virheit tekee,
oon yrittäny tehä kaikkeni tän etee.
Mä en pia enää jaksa,
mun voimat alkaa hiipuu,
täs sitä mennää kohti tän jutu loppuu.
Mä en tie kui mont kertaa mun pitää anteeks antaa,
kaikki riidat tost noi vaa unohtaa.
Se ei oo nii helppoo, mä en pysty siihen.
mietin kaikkee ku tunnen olevani yksinäinen.
Mä oon kai liian pienist sanonu.
Mut en jaksa vaa olla hiljaa,
ja kuunnella kaikkee paskaa siit mikä mus on aina vikana.
Mite mä teen kaikki virheet ja mikä mus mättää.
Must tuntuu et mua ei arvosta kukaa,
kaikki puhuu paskaa selän taka.
Esitetää kaverei, mut ku lähette pois nii taas alkaa juttuu levii.
mä en tie mitä teen.
toistan päiväst toisee samoi virhei,
en mäkää oo täydelline, mut mä en jaksa tätä paskaa enää!