IRC-Galleria

Mikä näitä nykybändejä oikein vaivaa, kun ottavat kirjoitusvirheen nimekseen? Umlautithan käytettiin jo 80-luvulla ja 90-luvulla oli sitten nämä tahalliset tyylittelyt mallia Korn ja Limp Bizkit. Ja mitä meillä on nyt? Decended (jos se tarkoittaa sitä mitä luulen, siitä puuttuu yks s, mutta en kerro mistä) ja Cyntax Error (ai niinku canajärjestysvirhe?) ovat ainakin olleet näkyvissä täällä galleriassa. Puhumattakaan sitten niistä kaikista, joiden nimissä on mukamas genetiivi, mutta heittomerkki puuttuu ja niin genetiivistä tuleekin nominatiivin monikko.

Tässä vielä pätkä lyriikkaa, jota saa vapaasti käyttää, jos oma pää ei aivan pursua ideoita ja nouhauta:
I will take your life,
Stab you with my knife.
I enjoy it so,
Fuck you, fucking ho!

(15:03:51) (+Amnesiac) Raiskaan sut
(15:03:54) (+Amnesiac) Tylsällä silakalla

"If this grand panorama before me is what you call God,
Then God is not dead."

Minkä vitun takia joillakin ihmisillä on tarve hankaloittaa toisten ihmisten elämää? Arvostaisivat sitä varmasti itsekin, jos omalle kohdalle sattuisi. Esim. että randomilla saa baarissa turpaan tai puukon keuhkoon. Tai vaikka että puolet omaisuudesta viedään ikkunan kautta sillä välin kun on töissä. En vain pysty käsittämään.

Samaan kategoriaan menee kaikenmoinen dissaaminen, jota olen tässä viime aikoina saanut todistaa vierestä. Mikä niinku siihenkin ajaa? Eikö vaan voi olla niin iso ihminen, että tajuais että kyllä tänne mahtuu muutkin?

Ja sit se kanssa, että jotkut mulkut italialaiset IrcNetissä valtas meidän Iron Maiden -kanavat. Sillekään en voi käsittää motiivia. Ok, nyt niillä on hallussaan #ironmaiden.fi, whoop-dee-fuckin'-doo, mitä vittua ne sillä tekee? Ovatko niin ideaköyhiä, etteivät osaa omille kanaville keksiä nimiä vaan pitää muiden kanavat viedä?

Saatana. Jos tunnistit itsesi tästä tekstistä, vihaan sinua.

Irkkaatko?

Quakenetissä?

Jos vastasit kaikkiin kysymyksiin myöntävästi, tämä on paikka sinulle: #ihasama

Toisinaan se on vaikeaa näinä aikoina, mutta...

Nojatuoli.
Jos sinulla on nojatuoli, jota et tarvitse, ja josta suostuisit luopumaan ilmaiseksi (voin kyllä ite tulla noutamaan kohtuullisen matkan päästä), tarjoa sitä minulle.

Toisia meistä ei ole siunattu käsityksellä siitä, mikä muita ihmisiä saattaisi kiinnostaa. Ketä muka kiinnostaa kuin paljon sun koiras painaa?

Ja niiden kaikenmaailman typerien yhteisöjen perseeseen tunkemista peräänkuulutan edelleen.

Ja uskositteko vihdoin, että irc-galleria ei ole irc? Se muistaakseni jopa lukee irc-galleriassa.

"Katso tähtiä tänä yönä
Ja sä tiedät missä mä oon.
Kuuntele kuuta, ystäväni, tänä yönä
Ja mä tiedän että kutsuni kuulet."

James Turjake sytytti savukkeen. "Missä panttivangit ovat?" hän kysyi mieheltä, jota piteli maassa.
-"Luuletko että kerron?"
-"Kerrot. Tai sitten itket. Ja ehkä kerrot. Saan sen joka tapauksessa ennen pitkää selville muutenkin, mutta kerrot, jos haluat selvitä suht vähillä vammoilla."
Mies sylkäisi kohti Jamesin kasvoja osuen kuitenkin hänen takkiinsa. James piteli sormillaan miehen vasenta silmää auki ja karisti siihen savukkeestaan tuhkaa. Mies ulvoi kivusta. James kysyi "Joko kerrot?" ja mies nyökkäsi päättäen ryhtyä yhteistyökykyiseksi.

Saatuaan selville panttivankien olinpaikan James kaivoi takkinsa taskusta ruiskun ja pienen pullon. Hän mittasi pullosta ruiskuun sopivan määrän nestettä ja pisti sitten allaan makaavaa miestä kaulaan. Tämä pysyisi nyt poissa tieltä eikä kaikesta päätellen myöskään vuotanut verta niin pahasti, että hengenvaaraa olisi. Seuraavaksi James otti radiopuhelimen, vilkaisi lännen puoleista ikkunaa ja poimi kaappaajan kiväärin lattialta. Oletettavasti varaston toisessa päässä olevat kaappaajat eivät näkisi tätä ikkunaa tai sen välitöntä lähistöä muista saman puolen ikkunoista, joten hän pystyisi huijaamaan heitä. Pako hänen olisi kuitenkin suoritettava toisaalta.

James nosti radiopuhelimen, hengitti pari kertaa syvään ja sitten lähetysnappia painaen huusi "EPIKUROS ON SISÄLLÄ! EPIKUROS ON PETTURI! TARVITSEN APUJOUKKOJA!" Yhä lähetysnappia painaen hän löi kiväärillä läntisen ikkunan rikki ja sitten löi radiopuhelimen seinään. Hän ei tiennyt kuinka lähellä seuraavaksi lähinnä oleva kaappaaja olisi, mutta ei olettanut aikaa olevan hukattavaksi asti, vaan ryntäsi portaat ylös katolle ja katon poikki varaston eteläpäähän. Joku menisi nyt pohjoispäähän katsomaan mitä on tapahtunut, kutsuisi lisää apujoukkoja siirtämään tainnutettua kollegaansa ja kaikki olettaisivat hänen livistäneen ikkunasta metsään. Sillä välin hän kuitenkin livahtaisi eteläpään ovesta sisään ja toivottavasti kohtaisi hyvin vähän vastarintaa matkallaan panttivankien luo.