IRC-Galleria

Toivon aamulla, että ois ilta
Jotta saisin nukkua vain
Huolet tuntuu niin rasittavilta
Mistä mustimmat mietteeni sain?
Miksi tunnen niin kuin tunnen?
Miksi tällaista nyt on tää?
Kaikki johtuuko siitä kun en
Tahdo kestää enempää?

Veitsenterällä
Viiltävin mielin
Paljain jaloin me tanssitaan
Veitsenterällä
Kärkevin kielin
Emme putoa kuitenkaan
Jalkapohjamme verillä aivan
Sydämemme hellinä niin
Tämä maksaako kaiken tään vaivan?
Sitä mietin mä loputtomiin

Toivon muualla, ett' oisin täällä
Että saisin sanoa sen
Kuinka sentin paksulla jäällä
Kanssas kauhulla luistelen
Mutta kun se hetki koittaa
Oman ääneni vaiennan
Halu lähelläs olla voittaa
Kivun kauas karkoitan

Veitsenterällä
Viiltävin mielin
Paljain jaloin me tanssitaan
Veitsenterällä
Kärkevin kielin
Emme putoa kuitenkaan
Jalkapohjamme verillä aivan
Sydämemme hellinä niin
Tämä maksaako kaiken tään vaivan?
Sitä mietin mä loputtomiin

Veitsenterällä, varovasti
Silti mitään muuttaisi en
Tahdon käydä tään loppuun asti
Peläten ja tahtoen

Veitsenterällä
Viiltävin mielin
Paljain jaloin me tanssitaan
Veitsenterällä
Kärkevin kielin
Emme putoa kuitenkaan
Jalkapohjamme verillä aivan
Sydämemme hellinä niin
Tämä maksaako kaiken tään vaivan?
Sitä mietin mä loputtomiin

Johanna Kurkela

Himppasen saatto sanat unehtua, ku ei ollukkaan karaoke ruutua mitä tuijjotella.. =D
Nou panik! Mukavata oli, vaikka tuumattiinki että:"ei jatkoon."

Laulavainen Tuuweinen

Oi, sanoi siili,
olen tunteellinen siili,
olen hyvä, kiltti, hellä
Ja kenelläpä, kellä
on vastaansanomista?
Se vain on surullista,
että piikkikuoren alla
siilin hellyys piili.

Oi, sanoi siili,
olen surullinen siili,
niin yksinäinen jotta!
Ja se on aivan totta:
se yksinänsä eli
ja piikein piikitteli,
ja piikkikuoren alla
sitten itkeskeli.

Mun oli pakko saada kadota, mun oli pakko saada vajota.
Mä tahdoin jäädä sun luo, mä tahdoin jäädä sun luo.
Mun täytyy uskaltaa nukahtaa.
Mun täytyy pystyä tuntemaan.
Jotenkin ilman sua, jotenkin ilman sua.

Sä laitoit mut piiloon, kaikelta pahalta.
Suojasit syliin, pahoilta unilta.
Kirjoitit selkään mua aina rakastat.
Vaikka mä oon niin rikki ja sekaisin

Mun oli pakko kadota, mun oli pakko saada vajota.
Mä tahdoin jäädä sun luo, mä tahdoin jäädä sun luo.
Sä tiesit, mä pelkään pimeää.
Sä tiesit mä pelkään, että yksin jään.
Mä tahdoin hengittää sua, mä tahdoin hengittää sua.

Sä laitoit mut piiloon kaikelta pahalta.
Suojasit syliin pahoilta unilta.
Kirjoitit selkään, mua aina rakastat.
Vaikka mä oon niin rikki ja sekaisin.

Me oltais hukuttu toistemme unelmiin.
Oltais jäädytty kiinni toistemme kyyneliin.
Jos saisin rakastaa sua uudestaan, pystyisin kyllä parempaan.

Sä laitoit mut piiloon kaikelta pahalta.
Suojasit syliin, pahoilta unilta.
Kirjoitit selkään, mua aina rakastat.
Vaikka mä oon niin rikki ja sekaisin.

Hyvää matkaa Katriina...!

Sano minulle jotain suloista, jotain hellää ja huikeaa. Ei mitään tylsää tai alakuloista, eikä mitään masentavaa. Sano että rakastat silloinkin, kun en ole herttainen. Että silti oon naisista hurmaavin, että saisit ääneen sanoa sen.

Palvoa minua vähän, sitä tänään tarvitsen. Sano että olen kaunis, että olen ihmeellinen.
palvo minua vähän, sinut siitä palkitaan, sillä palvottuna pystyn melkein mihin vaan.

Katso mua kuin prinsessaa, se sulle tahdon se ollakin. Ja liehettele kuin kuningatarta, hellin hansikkain silkkisin. Sano että hiukseni hehkuvat ja huuleni houkuttaa. Että silmäni ovat niin ihanat, sä ettet katsettas irti saa.

Palvo minua vähän, sitä tänään tarvitsen. Sano että olen kaunis, että olen ihmeellinen. Palvo minua vähän, sinut siitä palkitaan, sillä palvottuna pystyn melkein mihin vaan.

Jokainen nainen joskus kaipaa palvontaa, sillä olla itsestäänselvyys, mikään ei ole pahempaa..


Johanna kurkela

Se kerää voimia, kohta se jaksaa..
se rakastaa, -myös ystäviä.
Sen on hyvä olla, perheen keskellä..
Se on hiljaa, mutta ei unohtanut..

Väsymyksen väsyttämä tuuwi akkainen.

Suruinen Tuuwi-akka

..Nenässä kutisee jännitys ja odotus. se tuoksuu sahanpuruilta, popcornilta
ja tietenki hattaralta. =)
Aika monta vuotta kesti oottaa ja hinkua sirkukseen, ennenkuin Jani
tuli mun elämään ja eilen sinne pääsin. <3

Se ei ehkä ollutkaan NIIN iso teltta mitä muistin, eikä ehkä NIIN pimeäkään, mutta aivan
yhtä mahtavalla fiiliksellä siellä oltiin, kuin astetta nuorempanakin.
Niinhän siinä vain piti käydä taas, että aitiosta paikkoja varatessa kerrottiin, että
eturiviin pääsee vain lapset.. Kuinkas ollakkaan meidän eteen nyt kuitenki oli sitte istuttettu
yksi kokonainen perhe, ja luonnollisesti sen äidin vieressä oli vuoren kokonen isä, ja tämä
pikku akka meinas missata koko shown.. Jani oli oikeassa huomauttaessaan, että eturiviin pitäis päästää lapset ja alle 155 centtiset. ;)

Ikänä en ole vielä sirkuksessa kumminkaan nähny, että joku tykillä ammuttais ilmaan, mutta
nyt olen senki kokenu, ja lievästi siitä ehkä vielä järkytyksissäni.. =/
Kun kaikki oli ohi ja väki kumartanut, keskustaa kohti kävellessä kuuli Jani, kuinka
pieni tyttö (sen ollu mie) kerto äidilleen että:" kun se täti ampu ittensä ilmaan sillä
tykillä, niin se oli varmaan harjotellu ensin paljon pienemmällä pyssyllä.."
Eli siis mie en ollu ainoa joka jäi miettimään tempun toteutusta. =D

Ihanaa oli ja ens vuonna varmasti uudestaan!

-Pilven hattaran Purema Tuuweinen