katsele
kevyesti jalalla tunnustele
ansa, jälleen
kaivat elämän tielleni jatkuvasti kuoppia, odotat että putoaisin niin syvälle että, en pääsisi ikinä enää ylös
häpeä
arvaa kuinka odotan päivää
jolloin itse lankeat ansaasi
tuntu ikuisuudelta, odottaa
odottaa, kuin vanki tuomiopäivää
tietäen kuitenkin, että ei jaksa niin kauaa