Kirjoitanpa nyt myös omat muisteloni pienistä jouluista joita vietettiin Maipilla lauantaina. Toiset muistelmat voitte lukea Sipen päiväkirjasta. Linkki löytynee mun profiilista. Tai melkeinpä kaikista muistakin mun kuvista ja päiväkirjamerkinnöistä, ei mulle muut juuri kommentoi.
Jouluthan oli siis viime lauantaina oppilasnäytöksen jälkeen. (joka meni muuten mainiosti, kiitos kysymästä)
Glögi virtasi, suklaa lihotti ja violetti tukkalippis oli olennainen osa joulutunnelman luomisessa.
Ja tietysti, kuten kaikkien muidenkin prinsessojen pikkujouluissa on tapana, seurasimme perinteisesti teeveestä Wild Riots kakkosta ja kilpailtiin kenellä on vähiten rahaa tilillä. Pärjäsin.
Aulille en paljoa jutellut, jotenki tympäsi kai ku sillä oli taas uudet kengät. :D
Yksi mun ja Sipen illan huippuhetkistä oli kuitenkin ehdottomasti se kun näimme omin silmimme miten aikojen alussa mairen kaapiin piilotettu vadelmacoktail hupeni miljan ja marian laseihin.
"se juodaan mikä tarjotaan" siinä on naisilla asennetta.
Talon emännän lähdettyä parempiin juhliin, kaikkien jäljellejääneiden sankareiden vaatteet oli jo ihanaa kangasta ja joulupukki hyppäs hampaan takaa, mikä oli jo sinänsä rentoa ja saa ehkä miljankin (ei ole mulle sukua, toim. huom.) vielä ymmärtämään miksi joku haluaa hammaslääkäriksi. Pitäähän jonkun korjata ne vahingot marian hampaista, joita minttusuklaatalipallon nokkiminen aiheuttaa.
Täytynee tänään vielä kirjoittaa Wikipediaan tomaattiravuista kertova artikkeli, jotta kaikki tasapuolisesti saisivat tietoonsa millaisiksi me mairen kans muuntaudutaan saunassa.
Mutta hyviä pikkujouluja kaikille muillekin ja muistakaa että jos te haluatte ne konvehtirasian jämät niin menkää aamulla vähän aiemmin hakemaan ne tai se sisko on kerennyt syödä kaikki hyvät. Nimiä mainitsematta. (Vihje, jos lasket 2 - 1 = ? saat selville mun siskojen lukumäärän. Ja sen nimi on Maire. Mieti sitä.)