IRC-Galleria

Kiusaaja on älykäs, kiero liero.
Se voit olla sinä. Kiusaajat ovat usein itsevarmoja, kärsimättömiä ja itserakkaita.
Suomi johtaa Euroopan työpaikkakiusaamistilastoja. Ilmeily, pettäminen, puhumattomuus, valehtelu, yllyttäminen, ivaaminen, ulkopuolelle jättäminen, piikittely, simputus, ahdistelu, huhujen levittäminen, juonittelu, laiminlyönti, syrjintä, nimittely, painostus, huutaminen ja väkivalta kohdistuvat joka päivä jopa miljoonaan suomalaiseen. Ovatko kyselyihin vastanneet luulosairaita vai suosiiko kulttuurimme sosiopatiaa?
Kiusaamistutkimuksia tehtaillaan tiuhaan. Silti 75 prosenttia kiusatuista kertoo ettei ole saanut apua ahdinkoonsa. Yksi kiusaamisen sitkeimmistä uskomuksista on väite kiusaajan heikosta itsetunnosta. Suomessa huomio kääntyy heti uhrista kiusaajaan. Voi raukkaa, onkohan hänellä ollut vaikea lapsuus?
Kiusaaminen alkaa lapsena ja jatkuu niin kauan kuin siitä saa hyötyä ja sillä on tukijoita. Kiusaajien on väitetty olevan sosiaalisesti vähälahjaisia ja kyvyttömiä ymmärtämään asioita toisten näkökulmasta. Totuus on toinen. Uudet tutkimukset osoittavat, että kovimmat kiusaajat ovat sosiaalisesti älykkäitä ja omaavat hyvän tilannetajun. Koululaisille näytettiin toisten lasten valokuvia ja pyydettiin tulkintaa kuvan henkilön mielentilasta. Pahimmat koulukiusaajat olivat erityisen taitavia arvaamaan muiden lasten tunnetiloja. Älystä on apua manipuloinnissa.
Toki "reppanakiusaajiakin" löytyy. He puhuvat huonosti, mutta lyövät kovaa. Kun verbaaliset ja sosiaaliset taidot ovat puutteelliset, turvaudutaan väkivaltaan. Heikon itsetunnon omaavat kiusaajat ovat useimmiten poikia, pärjäävät huonosti koulussa ja joutuvat itsekin kiusatuiksi. Heitä on kiva kiusata, koska he provosoituvat helposti. "Reppanat" ovat huonoja sosiaalisia tulkitsijoita ja luulevat muiden kiusaavan heitä viattomissakin tilanteissa.
"Vahvat" kiusaajat ovat suosittuja. Jotkut kiusaajat sanovat että kiusaaminen on hauskaa ajanvietettä. Moni kiusaaja on itsevarma, kärsimätön, itserakas ja epätavallisen vähän ahdistunut tai turvaton. Kaikilta kiusaajilta puuttuu kyky ainakin osittain empatiaan.
Suuri osa tutkijoista väittää, että uhriksi voi joutua kuka tahansa älykäs, kaunis tai lahjakas. Useimmiten kiusatuksi joutuvat heikot tai poikkeavat yksilöt. Kiusattu on herkkä, varovainen ja lähes aina empaattinen, mistä seuraa huono kyky puolustautua. Kiusatut masentuvat ja vetäytyvät. Uhrit eivät halua puhua ongelmistaan muille ja syyttävät niistä itseään. Kiusatuilla on myös fyysisiä oireita. Lapset ovat valittaneet pää- ja vatsakivuista. Aikuisilla on huomattu sydän- ja verisuonitautien pahenemista. Osalla uhreista on negatiivinen käsitys itsestään. Koululaisten kohdalla on saatu tuloksia kiusattujen poikien harvinaisen lämpimistä perhesuhteista. Kiusaajien perheissä taas käytetään kasvatuksessa tavallista enemmän valtaa ja väkivaltaa.
Psykiatri Andre Souranderin tutkimuksessa ilmeni, että koulukiusaajat ja -kiusatut tekevät yli kolmanneksen kaikista nuorten rikoksista. Kuusi prosenttia pojista kiusaa tai tulee kiusatuksi päivittäin. Kolme prosenttia kuuluu molempiin ryhmiin. Maailman laajimmassa lasten mielenterveyttä selvittäneessä Pojasta mieheksi -tutkimuksessa yli puolet 8-vuotiaana kiusanneista pojista jatkoi kiusaamista 15–16-vuotiaana. Eniten mielenterveysongelmia oli pojilla, jotka kiusasivat sekä tulivat itse kiusatuiksi. Silti yllättävän moni kiusaaja voi harvinaisen hyvin ja pärjää elämässä loistavasti.
"Vain niillä kiusaajilla ja kiusatuilla, joilla on lapsena mielenterveysongelmia, on huono ennuste. Heidän tulisi saada apua varhain. Lievä kiusaaminen on normin mukaista käytöstä. Yksilöä ei pitäisi patologisoida turhan herkästi", Sourander sanoo.
Tyttötutkimukset ovat kesken, mutta hälyttäviä tuloksia on saatu. Tytöt ovat taitavia kiusaajia. He harrastavat ryhmästä eristämistä ja syrjimistä. Seuraukset ovat uhrille vakavat: mielenterveysongelmia ja itsemurha-ajatuksia.
Paras vastakeino kiusaamiselle on hyvä itsetunto ja itsevarmuus yhdistettynä empatiaan. Todella vahvat tyypit uskaltavat nousta puolustamaan kiusattuja. Kiusaaminen vähenee, jos sivulliset eivät hyväksy sitä.
"Alistumisen merkit rohkaisevat kiusaajaa, samoin kontrolloimattomat raivonpurkaukset", toteaa psykologian professori Christina Salmivalli.
http://www.city.fi/artikkeli/Kiusaajan+muotokuva/2638/