Suomalaiset urheilijat eivät pärjänneet erityisen hyvin Rion kesäolympialaisissa 2016 verrattuna aikaisempiin olympialaisiin. Suomen mitalisaldoksi jäi vain yksi pronssi, Lontoossa mitalisaaliiksi tuli hopea ja kaksi pronssia, ja sitäkin aikaisemmilla kerroilla tuli parempia saalis. Talvilajeissa Suomella menee jossain määrin paremmin (ellei mäkihypyn kaltaista mahalaskua lasketa...)
Minkä asioiden piikkiin menee, kun kauden aikana hyvinkin menestyvät urheilijat floppaavat pahemman kerran. Onko kisapaine liian ankara, vai mättääkö asia johtoportaassa (lajijohto, valmennus, olympiakomitea)? Suomessa riittää varmasti potentiaalisia ja motivoituneita lajinharjoittajia sekä junnu- että aikuistasolla, mutta mites junnujen kasvatus lajien parissa? Panostetaanko siihen tarpeeksi vai kaatuuko homma liikaan suhmurointiin?
Miten muut täällä näkevät asiat? Olemmeko jämähtäneet paikoilleen muiden mennessä ohi vai onko Suomen urheilutason kehitys yksinkertaisesti liian vaisua?
Aiheeseen liittyvää:
MOT: Pomot urheilun keskiössä
Urheilumanageri lyttää huippu-urheilun nykymenon
Uusimmat blogimerkinnät
- IRC-Gallerian moderointi nykyään: 19.01.
- Jälleen yksi syy karttaa MV-Lehteä 05.01.
- Tiesitkö, että... 17.07.
- Suomen urheilumenestys viime vuosina 20.02.
- [Ei aihetta] 02.02.
- päivän ajatuksia 30.10.
- Somekansa nykyään 27.06.
- 21st century romance in a nutshell? 02.06.
- Vappu... 01.05.
- vastaus kaikkiin ongelmiin 28.02.