IRC-Galleria

Elikäs, on vissiin aika kertoa asia, jota olen piilotellut alkuvuodesta asti. Joulun alla olin lääkärin puheilla jatkuvista selkävaivoista. Hänen puheittensa mukaan sekä tulosten perusteella kyse johtuu taudista nimeltä Wernerin oireyhtymä.

Wernerin oireyhtymällä tarkoitetaan tautia, joka aiheuttaa ennenaikaista vanhenemista fyysisesti. Oireet alkavat tyypillisesti murrosiän jälkeen erilaisina vanhuuden vaivoina, ei kuitenkaan muistin heikkenemisenä. Taudin etenemistä ei voi estää mitenkään, eikä sitä pystytä hidastamaan. Todennäköisyys sairaudelle on muissa maissa 1/100000, eli kyseessä on harvinainen tauti.

Täällä lisää kun en jaksa kertoa omin sanoin (suosittelen kattomaan kaikki linkit läpi):
wernerin syndroomasta

lisää taudista

LISÄÄ TIETOA

(suosittelen lämpimästi 1080p -laatua)

Se tunne, kun lenkkeilyn aikana puu kaatuu lähes nenän eteen kovassa tuulessa!

On kyllä myönnettävä, että Lumia 920 on tällä hetkellä maailman lujin älypuhelin. Ei Applen iPhonekaan eikä Samsungin Galaxy S3:kaan pystyisi kestämään pudotus-, naarmutus-, puukotus, nuijimis- ja vasaranakäyttämistestiä sekä autolla yliajamista.







Puhelinta voisi verrata Rasputiniin, joka niin ikään sai kokea suurta vahinkoa ennen kuin heitti veivinsä.

Ennen



Jälkeen



Kyllä, Pohjois-Koreassakin osataan shopata kuvia!

Ruislinnun laulu korvissani
tähkäpäiden päällä täysi kuu;
kesä-yön on onni omanani,
kaskisavuun laaksot verhouu.
En ma iloitse, en sure, huokaa;
mutta metsän tummuus mulle tuokaa,
puunto pilven, johon päivä hukkuu,
siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu,
tuoksut vanamon ja varjot veen;
niistä sydämeni laulun teen.

Miksi metsän tummuus sävelehen?
Kosk' on mustaa murhe ylpeäin.
Miksi juovat päivän laskenehen?
Koska monta nuorta unta näin.
Miksi etäisien vuorten siinto?
Koska sinne on silmäin kiinto.
Miksi vanamoiden valjut lemut?
Koska päättyneet on päivän kemut.
Miksi varjot virran veen?
Kosk' on mieli mulla siimekseen.

Sulle laulan neiti, kesäheinä,
sydämeni suuri hiljaisuus,
uskontoni, soipa säveleinä,
tammenlehvä-seppel vehryt, uus.
En ma enää aja virvatulta,
onpa kädessäni onnen kulta;
pienentyy mun ympär' elon piiri;
aika seisoo, nukkuu tuuliviiri;
edessäni hämäräinen tie
tuntemattomahan tupaan vie.

Eino Leino