IRC-Galleria

Mikä siinä on... että vielä tänäkin päivänä osa bläkkisbändeistä iskee. Kyllästyin koko metalliskeneen lähinnä genrevajakkiuden takia, ja sen, että kauhee tappelu aina, että kuka on truu ja noi nyt ei ainakaan ole. Okei, sain tarpeekseni myös... oikeasti mielikuvituksettomista sanoituksista ja soitintyöstä - jotkut ei vaan osaa. Vihaan edelleen sitä, että metallimusiikissa ei useimmiten tiedetä, että basso on soitin, eikä pelkkä koriste. Lisäksi, rytmikitaralla ei tehdä mitään, vaan pelkästään soolokitaralla - ja ne kuviot on yllättävän usein todella... tylsiä. Itseääntoistavaa paskaa.
En jaksanut sitäkään, miten se oli aina niin "oot troo black metallisti, vaan jos se on sun elämäntapa, pelkkä musa ei riitä"
Minkä hiton moinen lammas ottaa ajatusmaailmansa jonkun muun muotista...

Senkus ootte eri mieltä, koska minähän en ole truu metallimörrikkä. Olen paska genrepetturi, pelkkä surkea wnb, koska kuuntelen jotain muutakin ja suhtaudun kriittisesti koko hommaan. Kaikkein pahinta, olen sortunut synneistä suurimpaan: JAPSIMUSAAN, honottavaan transuhomomusiikkiin, joka on paskaa vaan sen takia, että Japani on muotia, ja että pari bändiä pilaa teidän infernaalisen Tuska-festivaalin, (jossa kävin jo silloin, kun te valitsitte mustinta hiusväriä kaupasta).
Tosin... minä en sentään koskaan luullut HIMiä bläkkisbändiksi, tai luullut, että musta tukka tekee aidon gootin/hevarin.

-Joka tapauksessa, joillain on vain se taito hyppysissä. Eniten Enochian Crescentillä, mutta... Arckanum saa vielä nykyäänkin suosikkibiisilläni mun selkäpiissä kylmiä väreitä aikaan. Tarkalleen kyse on gangar for raþan vinder'stä, ei vaan voi mitään, mutta siinä on sitä jotain. Muistan myös sen duden, joka kuuntelutti ton kappaleen mulla ja sanoi, että pitäisin siitä varmasti.

Sama jätkä kuuntelutti toista hienoa, hieman erilaista bändiä Absurdia... ja Mourning Soul on vaan yksinkertaisesti hieno biisi. Ko. dude sanoi muuten "et varmaan tykkää tästä...", mutta sitten rakastuinkin ja tätä kappaletta oli hieno analysoida.
En tuu varmaan koskaan enää kuuntelemaan tätä vajakkigenreä yhtä paljon kuin 12-14-vuotiaana... mutta onneksi voin ottaa tietyt helmet mukaani. Yhden bändin koko discografian ja sitten parilta muulta bändiltä ne, mistä pidän vuosi vuodelta enemmän.

Että moro