Ei voi muuta sanoa kuin, että ihanin ja paras keikka, jolla ikinä olen ollut. Musiikki oli loistavaa, Hagakuren tiesin mahtavaksi, ANTI FEMINISM yllätti olemalla todella kova livebändi. Yleisö oli mahtava verrattuna Kageroun jäähyväiskeikkaan, joten propsit siitäkin ja nyt ne sentään puhui kanssani samaa äidinkieltä.
En jaksa vääntää keikkaraporttia ainakaan vielä, mutta uskomatonta oli. Kontakti yleisöön oli ihan ennennäkemätöntä, Kaya oikein rohkaisi ihmisiä tunkemaan eteenpäin, jotta hän pääsisi halaamaan ja koskettamaan mahdollisimman monia. Eli Kaya daivasi lähes kolmasosan keikasta yleisön sekaan. Pääsin onnekkaana halaamaan Kayaa montakin kertaa, kun hän sukelsi keskeltä olin juuri tasan siinä edessä ja siinä vaiheessa, kun Kayan käsi oli ensimmäisen kerran kaulassani, niin voi jestas miten energinen tunne se olikaan, siinä tuli onnelliseksi. Äkkiä vaan halaamaan takaisin!
Useaan otteeseen Kaya otti kädestäni kiinni ja kerran silitti otsaani, lisäksi meinasin tukehtua siihen huumaavaan parfyymiin, jota Kaya käytti, kun hän daivasi suoraan päälleni. Pääsin myös silittämään Kayan poskea, jossa oli sadasosamillin sänki, tai sitten se oli muuten vain hieman karhea.
AF oli, no tajunnan räjäyttävä. Kenzin show oli rajua ja molemmat bändit olivat innoissaan, alussa he katselivat intoamme suut ammollaan ja menivät ihan sekaisin innosta. Keikan piti kokonaisuudessaan kestää 2 tuntia, keikka kesti 3 tuntia, herrat innostuivat hieman.
Mikään ei harmittanut, paitsi se, että jonossa nyt etuiltiin taas vaihteeksi, kiitti vitusti niille paskoille, jotka veivät minun nimmarinsaantimahdollisuuteni, kiva, että mun 10 tuntia pakkasessa oli eduksi.
Kaya onneksi lupasi palata takaisin Suomeen, toivottavasti hyvältä tuoksuva vokalisti pitää lupauksensa.