IRC-Galleria

Nightwish fanitapaaminen


(Hiema iltamaisemia, ku pääsin perille)

(Venaillessa tein itselleni löhöilypesän)



18 h odotus palkittiin todellakin, miulla on niin paljon sanottavaa
mut sanat ei vaa riitä kuvaamaa sitä tunnetta :')
Jospa vaa yrittäs kertoa kaiken alusta loppuun

Lähin kuuden aikoihin suoraan töistä ajamaan kohti Kiteetä
testaten samalla ostamaani navigaattoria,
joka onneks neuvo miut perille asti,
mitä ny hiema sekoili Savonlinnan kohalla
(Ajoin jossai pellossa sen mukaan :D )
Klo kymmenen aikaa illalla olin perillä Rantakentällä
ja huomasin ettei siel ollu ketään paikalla!
Olin ensimmäinen!
Oletus oli et varmasti tulee intohimoisten ryntäys,
koska vain 30 ensimmäistä pääs tapaamaan Nightwishin jäseniä
Eipä hirveesti meinanu nukuttaa sen tiedon jälkee et oli eka,
mut kahdentoista jälkeen yöllä
lopulta nukahin auton takapenkille 4-5 h tirsoille
ja siin ööh... 4-5 aikaan aurinko oliki noussu,
eipä siin kauheesti enää nukuttanu joten koomasin tunnin parin
ja sain seuraa vartijasta, joka ihmetteli hiema miu intoani bändiä kohtaan :D
Vartija kiitti seurasta, kun viimeinki toinen työntekijä
tuli paikalle päästämään hänet kotio
Siinä sitte siirsin autoaki varjoon ja hiema syrjempään,
auton takakontti auki ja siellä vietin omassa kuplassa aikaani
kunnes kaks naista ilmesty paikalle mennen portin eteen
ja menin myös itekki paikalle tervehtien näitä kahta melkei 40 v. rouvaa
(oletin et olivat rouva ihmisiä)
Juttua haastettiin siinä ja päiviteltiin kuumaa ilmaa
ja sitä ku portin luona oli varjo ettei tarvinu auringossa paistua
Ihmeteltiin suuresti sitä ettei muita intomielisiä ei ollu tullu paikalle,
päädyttiin siihe et tätä tilaisuutta ei oltu mainostettu kauheesti
Lopulta tuli piinaava kitutunti ja itellä rupes kouristaa iha hirveesti sisuksista, jännitys laukesi iha totaalisesti ja oli vain pakko hengitellä rauhallisesti siinä ja sisäistää et kohta näen koko bändin
Hiema tuli porukkaakin paikalle
(mut ei nähtävästi ollu kauheen kiinnostuneita tästä tilaisuudesta)
ja sit yllättäin sieltä tallusteli Nw:n jäsenet paikalle,
Marcon kaksoispojat oli mukana myös
(hitto ne o muuten kasvanu hirveesti!)
Lopulta lippuluukku avautui ja pääsin vaihtamaan paperin rannekkeeseen,
jostai syystä sain kahen päivän rannekkeen
vaikka yhen päivän lipun olin ostanu tietääkseni o_O
Noh, ei kai siinä kuha sisälle pääsi,
viel piti tunnin verran oottaa enne ku pääsimme Susiklubille,
missä jäsenet odottelivat meitä varmaa yhtä jännittyneinä
Jukka ja Troy puuttui joukosta, koska Troy oli murtanu kylkiluunsa vesisukseillessa,
Jukan kohtalo jäi auki koska unohin kysyä,
joten aika vajaa "koko bändi" tilaisuus, mut ei haitannu toisaalta :)
Hirmu varovaisesti tultiin sisuksiin ja pelkäsin todellakin
et menisin niin lukkoon etten pysty sanoo mitään, mut psyykkaaminen oli auttanu:
Kysymyksiä ja jutustelua riitti onneks!
Siinä sitte pyytelin nimmareita Dvd:n lehtiseen
ja Tuomakselta erikseen Roope Ankka levyyn kehuen levyä
Marco vaa totes oman naaman nähdessään lehtisessä et:
"Tutun näköinen karvanaama" :D
vastasin siihe et sama kaveri taitaa kattoa peilistä joka aamu
Lopulta, Floor...
*fanityttöily kohtaus ja ihmetys mite voi olla niin pitkä nainen!*
Kysyin suomeks kuulumisia ja hyvi hää vastas suomeks
ja kysy miulta saman kysymyksen :)
Kuvia ottaessa totesin tuntevani japanilaiseksi hänen rinnalla
ja Floor naureskellen sanoi et kaikki tuntee ittensä pieneks :D
Jutustelin hänen kanssa laulutekniikoista jne.
ja kyselin hiema tulevasta levystäki
et onko ollu lauluissa vaikeita juttuja,
Floor sanoi et kaikenlaisia haasteita on tullu kyl vastaan,
mut neki vaa menty muutamaan otteeseen et menee oikein
Kyselin myös suomen kielen opettelusta et mite se o menny
ja onko tullu esim. hämmennystä samankaltaisista sanoista
(Esim. Aivan ja Avain)
hää kerto et on tullut kyl muutama semmone vastaan,
josta hää ei oo oikei tienny et missä yhteydessä käytetään mitäkin
ja "tavata" sanan taivutusmuoto "tapaan" oli se jonka aiheuttanu hiema päävaivaa,
koska siinä on kaks a:ta peräkkäin :D
meinanu tulla perus "minä tapan" muutamaan otteeseen
ja kovasti pitää miettiä et miten jokin lausutaan
Sanoin hälle et kyl sen oppii ja sanoin et hänen suomen kielen lausuminen on melkei täydellistä et hiema kuulee ulkomaalasen aksentin, mut muuten todella hyvin lausuu :)
Naureskeltii myös sitä kuinka erilainen ärrä suomen kielessä on
ja heitin hälle et hankkii vibraavan härvelin joka pistetään kielen alle
ja opettelee sen avulla kovan ärrän :D
Kävin myös jututtaa Tuomasta ja kyselin myös vaikeusasteista,
kuuleman on ollu iha helppoja biisejä,
kitarasooloja pitkästä aikaa levylle tulossa
ja Emppu näytti semmoselle et reenaus ei huvittas niitte kohalla,
sit heitin et ei oo viel tarvinu syntikoita särkeä plus kysellen et minkä biisin takia meni syntikka rikki: Dark Chest Of Wonders
D:
sit kyselin biisien pituuksia, siellä on semmone 25 min. mammutti tulossa ja pakko oli kysyä et kokoaako hää biisin vai tuleeko se putkena et sen takia syntyy noin pitkiä biisejä,
biisit syntyy tarinan mukaan eli putkena päättelin näin :D
Toimittajaki siinä haastatteli miuta johonki lehteen
ja kamerat räpsy taustalla ku huomasivat miu tatskat :DDD
Hiema huomasin sivusilmällä ja yritin olla ku en huomais mitään
Mukavia jutusteluja niin vanhoista aiheista, Roope Ankka levystä
ja niin pois päin esim. Tuomas kerto Don Rosan tulevan lokakuussa Suomeen kirjamessuille,
kiitti Tumppi tiedosta!
Lopulta tein lähtöä siinä ku kelloki rupes muutenki olee sen verra,
et tilaisuus oli kohta päättymässä
Halasin Tumppia, Emppua ja Flooria viel enne lähtöä
(Marco hävis jonneki joten halit jäi välistä)
Kuumaan autoon ja nokka kohti Joensuuta

Oli aivan parasta ikinä, siis kerran elämässä-juttuja todellakin
Kiitos hirmu paljon tästä tapaamisesta
nyt jaksaa ootella uutta levyä :')

(Pitihä se Williamilta hakea nimmarit soololevynsä kansilehtiseen)

Voi kilin pallit!
Vähänkö siistit grillibileet
ja 20. Profane Omenin keikka <3
(ja voin sanoa et olin lukenu hiema huonosti bileitten sisällöstä,
tuli hiema puskista tieto et PO:lla oli keikkaki tiedossa)

Lähettiin Pe siin kahen aikaa ajamaa kohti Lahtea,
otettiin siinä matkan varrella Saija hlö kyytiin
ja mikäs siinä ku kerran matkan varrella oli :)
Kuuma oli ku helvetissä, mut selvittiin hengissä perille asti
vaikka hiema tuli harhailtua keskustassa,
koska tietyöt sotki matkan tekoa ja navia
Pienessä humalassa tuli voitettua Mölkyssä :D en tajua miten,
mut näin vaa kävi et voitin jätkät 6-0, flipperiä tuli hakattua ja kirottua
ja Tekkeniä varsinki, mut Hege oli turhan kova siinä lajissa :D
Paljon tuli juteltua kaikesta ja jne. ettei ees enää muista et mistä
enne "sammumista" Tomppaki kävi pikaseen pyörähtää treeniksellä
ja pääs sitäki nopsaa jutustamaan


Seuraavana päivänä porukka heräili hiema hitaasti
ja toiset taas nopeesti esim. mie
Jaffa on edelleenki paras kaveri
ja käytin myös Saijaaki Lahden keskustassa
(Eikä menty taaskaa ku vähä harhaan zombailessa ilma navia)
Olot oli parannettu ja viimeinki tuli se hetki ku porukka pakkautu bussiin,
jonka suunta oli kohti Orimattilan rantabileitä: ‎Arvid BeachParty!
(päästiinpä vähä roudaus hommiinki!)


Oli muuten lämmintä vettä!
Aluks tietysti tuli se "Iik, kylmää" reaktio, kunnes sit huomas ettei vesi ollukaa niin kylmää ku luuli
ja pysty pulahtaa samantein vetee sen kummosia arkailuja,
siinä sit pulikoitiin muutamaan otteeseen, jotkut uikkareitten kanssa
ja jotkut alusvaatteisillaan :D plus vaatteet päällä
Taustalla soi muistaakseni jotai teknokakkaa
ja lopulta iha elävä artistiki muistaakseni nimeltä Aito Mäkki,
oli aika perusvammasta räpätystä
Yllättäin rupes tihkuttamaan pikkasen, kunnes sit tihkutus
äity iha kunnon sateeks, niin ku huomaatte kuvasta
ja kyl paettiin aika äkkiä varjojen ym. sateensuojiin

Aito Mäkin keikka tietääkseni jäi vähä kesken sateen takia
ja sähkötki katos kuuleman jote oli hiema epävarmaa soittaako
Profane Omen ollenkaa keikkaansa ja siinä sit ihmeteltii kaikki et mitähä tässä ny tapahtuupi,
mut jostai saatiin onneks kuitenki sen verran virtaa
ja varmuutta asiaan et soittavat keikan, mut olivat joutuneet lyhentämää
settilistaa viivästyksen takia
Eihä se meitä haitannu kuha ny keikka toteutui
ja voin sanoa et oli aivan helvetin hyvä meininki!

(Lainakuva PO:lta)
Wasteheadin biisin aikana harrastettiin vesipittiä
ja Disconnectedissä päästiin taas kokeilemaan Wall Of Deathia
et eipä iha joka keikalla pääse tämmöstä kokemaan :D
ja oli helvetin hauskaa ku märät letit pyöri joka ikisellä,
voinu hiema kirpasta "piiskaus"

Painboxin soidessa rupes taas hiema tihkuttamaan
ja enne biisin loppumista rupes taas satamaan kunnolla,
et aika hyvin ajottu tuo sataminen
Sit porukka roudas kamoja bussiin ja kiivettiin itekki sisuksiin
palaten takasin treenikselle jatkamaan hyvää meininkiä ja jammausta
Valvominen/väsyminen omalla kohalla rupes hiema vituttamaan,
joten painelin autoon nukkumaan, eihä siinä aamulla enne puolta ysiä
rupesin roudaa treenikseltä nukkuma-alustat autoon
ja herätin kimppakyytiläisenki siinä viimeiseks et päästiin lähtemään

Täällä kotona nyt hyvin raukeena ja jumissa koko reissusta,
huomenna sit kiltisti jatkamaan Ekocentterissä töitä wuhuu :D

Kiitos hirmuisesti taas kaikille tasapuolisesti!
Seuraavia bileitä odottaessa

Nightwishia pääsee tapaamaan 30 ensimmäistä rokkivierasta

NONII, ei niin ku joo selevä ja sillei,
oliha tässä varmasti joku ideaki olemassa
*Paineet*

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! *Hypetys*

Ja...

Voi -ttu!
Ei voi olla totta, mie lähin työsandaalit jalassa kotio
ja unohin miu varrelliset niittikengät työpaikalle!
Siis ei niin ku missää vaiheessa hälyttäny et en oo vaihtanu kenkiä x(
Noh, onneks meen viel huomen töihi et jospa muistan laittaa ne jalkaa
tai sit suosiolla käyn hakemassa ne heti ku kirppari aukee
enne ku joku pistää ne vahingossa myyntii

Eräänä päivänä keskellä kaupunkia seisoi nuori mies ja ilmoitti, että hänellä on laakson kaunein sydän.

Suuri joukko ihmisiä kerääntyi ihailemaan hänen sydäntään, sillä se oli täydellinen. Siinä ei ollut yhtään naarmua tai virhettä. "Aivan niin", ihmiset sanoivat, "se on todellakin kaunein koskaan näkemämme sydän." Siitäpä nuori mies ylpistyi ja alkoi kerskailla yhä äänekkäämmin. Yhtäkkiä väkijoukon eteen ilmestyi vanha mies, joka sanoi: "Mutta eihän se ole läheskään niin kaunis, kuin minun sydämeni." Nuori mies katseli ihmisjoukon kanssa vanhan miehen sydäntä. Se kyllä sykki voimakkaasti, mutta se oli täynnä arpia. Siitä oli poistettu kappaleita ja toisia oli pantu tilalle. Ne eivät olleet oikein sopivan kokoisia, niin että sydämessä oli useita rosoisia ja teräviä reunoja. Joissakin kohdissa oli suorastaan kuoppia, koska niistä puuttui palasia. Ihmisjoukko oli ymmällään. Kuinka mies saattoi pitää tällaista sydäntä kauniimpana?

Nuori mies tarkasteli vanhan miehen sydäntä ja nauroi nähedessään, millaisessa kunnossa se oli. "Lasket varmasti leikkiä," hän sanoi. "katso nyt minun sydäntäni. Se on täydellinen, mutta sinun sydämesi on vain arpinen möykky." "Niinpä niin," sanoi vanha mies, "sinun sydämesi on kyllä täydellinen, mutta en ikinä vaihtaisi omaani siihen. Katsohan, jokainen arpi on merkki rakastamastani ihmisestä. Repäisen irti palan
sydämestäni ja annan sen hänelle ja hän antaa minulle sopivan palan omastaan. Nämä palat eivät tietenkään ole aivan samankokoisia, joten sydämeni reunat eivät ole tasaisia. Vaalin niitä kuitenkin hellästi,
koska ne kertovat keskinäisestä rakkaudestamme. Joskus on käynyt niin, että annettuani palan omasta sydämestäni, en olekaan saanut mitään tilalle. Siksi sydämessäni on kuoppia. Rakastamisessa on riskinsä.

Kuopat ovat kyllä kipeitä kuin avoimet haavat, mutta ne muistuttavat minua näitä ihmisiä kohtaan tuntemastani rakkaudesta. Ehkä he joskus palaavat ja täyttävät sydämeni kuopat. Ymmärrätkö nyt, mitä todellinen kauneus on?"

Nuori mies oli vaiti ja kyynelet valuivat pitkin hänen poskiaan. Hän meni vanhan miehen luokse, tarttui nuoreen ja kauniiseen sydämeensä ja repäisi siitä palan irti. Vapisevin käsin hän antoi sen vanhalle miehelle.
Vanha mies otti lahjan vastaan ja laittoi sen sydämeensä. Sitten hän otti palan vanhasta, arpisesta sydämestään ja asetti sen nuoren miehen sydämeen irtirepäistyn palan paikalle. Se sopi kuoppaan, joskaan ei aivan täydellisesti. Reunat jäivät hieman rosoisiksi. Nuori mies katsahti sydämeensä.

Se ei enää ollut täydellinen, mutta se oli nyt kauniimpi kuin koskaan ennen.