IRC-Galleria

Alustan vähän asiaa,
miettikääs kuinka on ollu tyyliin puolet elämästään
iha hirveen nirso ruualle ja kaiken päälle viel kärsii koostumusvammasuudesta
(Esim. liian isot sipulin palat- hyistna),
et on joutunu tosiaanki kyttäämään mitä sinne lautaselle päätyy,
koska oon pelänny et oksennan koko satsin takasin lautaselle
Tietysti on viel ruokia joihin en koskis vaikka haulikolla uhattas
esim. hernekeitto hyi hele-, kinkkukiusaus ei kiitos
miulle tulee jo hajusta iha hirvee päänsärky,
mut esim. lasagne joka aiemmin oli inhokki
menee nykyään iha hyvin alas
vaikka se näyttää edelleen miu silmissä kasa sotkulta
Eilen tosiaan ostin pussin juureksia alelaarista,
enkä mie pahemmin ees tsekannu mitä juureksia siel ees oli
(sen verran katoin ettei ollu sipulia seassa)
mut hyvin painu alas, ei mitään ongelmaa
Harmittelin aiemmin et kananmunan syöminen tyssähti siihen,
ku rupesin jo paistetun kananmunan hajusta saamaan päänsärkyä,
joka aiheutti yökkäilyäkin,
kokeilin keitettyä kananmunaa ja se menee onneks alas ilman ongelmia
Problem solved!
Makuaisti on varmaan tässä vuosien saatossa muuttunu,
onha siitä tehty tutkimuskin,
mut koostumusvammasuus on edelleen riesana
ja siitä mie en varmaa pääse oikei millään
Yks asia mitä en oo kokeillu
lapsuuden/nuoruuden jälkeen on ollu kala
Friteerattua kalaa syön kyl (lue: kalapuikkoja),
mut kala itessään on jotenki.....
En tiiä se o viel semmone mistä en pääse oikein yli,
mistä moinen johtuu nii en ossoo sanoa
johtuuko se koostumuksesta vai hajusta/mausta,
voi olla myös et miu päähän on pinttyny jokin muisto kalaretkiltä
nimim. oon seurannu sivusta ku kaloja perkataan,
vääntäny ite ahvenelta niskoja nurin ym. "kivaa" :D
Mut joo tuli vähä romaania,
mut pointti oli et miten vapauttavaa on ku ei tarvii
"pelätä syömistä" tai tuntea paineita ollessaan kylässä,
missä vieraanvarainen väki on kaikkiruokasempia ku mie

Onneks tämänki paskan keskeltä löytyy ystäviä,
jotka taas jälleen kerran nostaa miuta ylös viisailla sanoillaan
Ollu tosiaan totaalinen henkinen lukko piällä,
etten oo pystyny oikei puhumaan asiasta
enkä kyl pysty vielkää, jotai olen saanu sanottuna
mut silti tuntuu et edessä olis korkea kynnys joka pitäs ylittää,
et saa sanasen arkkua auki
Ns. puhelukko on niin kireellä
et se o vaikuttanu jopa laulamiseen,
tosi inhottava tunne, ku puheen lisäks laulukin on hukassa
mut ei auta ku antaa aikaa ja potea tämä huono olo pois

Vuoden alussa oli jo keikkaa tiedossa,
nimittäi Epica ekaa kertaa Tavastialla
ja tasaseen tahtiin tuli juostua myös muillakin keikoilla,
plus Tylyconissa käytiin hetken aikaan, ku vähä kusahti lähtö
mut sain periaatteessa jalkani työnnettyy niinki kivaan väliin
et pääsin opettelee/kokeilee lisää keikkakuvaamista
Chariot Of Faten avulla ja sen myötä myöskin
kuvamaan making of-kuvia uusimmasta musavideosta
Kiitoksia siitä!
Pääsin myös centterillekin takaisin noin vuoden tauon jälkeen!
Kesällä taas lähettiin Juuson kanssa neitsytmatkalle
aakeeseen laakeeseen nimeltä Nummirock,
jonne lähettiin myöskin Epican takia
ja ekaa kertaa viimeinki tosin humalassa näin Wintersuninki
Tuskassakin tuli käytyä pitkästä aikaa ja sinne mentiin lähinnä HIMin takia,
mut löyty sieltä muutakin kateltavaa onneks
ja lisää hienoja fanityttömuistoja :)
Seuraavana oli John Smith Rock Festival Laukaassa,
joka oli Nummen lisäks uusi kokemus
ja sinne miut sai 2 Times Terror
Joskus on myös koettava tilanteita ku lähtee randomi häppeninkiin kattomaan Kotis ja Liima duoa,
nimittäi Suuret Oluet ja Pienet Panimot tapahtumaan :D
Koin kuitenki myös ilon lisäksi surua,
ku sain siskolta kylmäävän puhelun koskien mutsia
joka oli viety äkillisesti sairaalaan
2-3 vuoden välirikko loppu miun kohalla siihen,
vaikka melkoista vyyhtiä jouduin käymää läpi
mut onneks en ollut yksin ja osasin hakea apua
plus päätin kohdata mutsin ja katsoa miten käy,
voin sanoa tällä hetkellä et päivä kerrallaan
ja haluan varovasti toivoa et voitas alottaa puhtaalta pöydältä
Koko syksy meni ittensä korjailuun,
kunnes sattumuksien kautta rupesin sanomaan "kyllä"
oikeissa tilanteissa ja päädyin melkosiin seikkailuihin
mm. Raskasta Joulua konsertteihin merkkarimyyjäksi
(hys, Vaasasta)
Kiitoksia hälle jolle ei voi vaa sanoa "ei" ^_^
Vuoden viimeinen keikka oli HIMin Jäähalli keikka
Vuosi menny aika lailla uusien kokemuksien parissa,
joutuen kaivelemaan vanhoja antaen anteeks heille,
jotka o miuta satuttanu
plus kokenu myös onneakin, toivottavasti kestävää onnea
Ens vuonna lisää hienoja seikkailuja luvassa!
Hyvää uutta vuotta 2018!

:'DDDDDD

Noni tämänki sain valmiiks,
itku pitkästä ilosta toisin sanottuna
ja kerron pienen tarinan liittyen viimesimpään:
Viimeks käyny Vaasassa 2009 Rockperryssä,
sillonki se reissu oli omalla tavallaan iha perseestä,
ihmiset oli mm. hyvin syvältä sieltä käyttäymisen takia,
jonka myötä päätin etten Vaasassa reissaa
jollei ole iha pakko
Noh, nyt ku kävi pitkästä aikaa Vaasassa
meinas tavaraa tulla niskaan,
että tuota ei enää ikinä Vaasaan stna

Raskasta Joulua 2017

Viimeinki!
Nyt o kyl kiva kesä tulossa! :W

Hui kamala, tässä o tapahtunu niin paljon kaikenlaista
et mistähä sitä alottas?

Noh vaikka Don Rosasta, tosiaan kävi kiva munkki
ja pääsin tapaamaan herran viimeinki,
se tunne tosiaan ku siulle oli ensi infottu,
et oon järjestyslistalla toka joka tapaa Don Rosan
mut homman alussa miulle tullaan kertomaan
et oon eka koska listan varsinainen eka henkilö
ei kuulema ollu paikalla
Iiiiiha pien paniikki iski ja iskettiin kylmiltään
sitte Don Rosan eteen sillei "En ole viel henkisesti valmis!" :'D
Mut joo hyvää juttua tul, yhteiskuvat ja nimmarit
plus sain halinki piälle
(Tämä saksalainen kustantaja Jano,
näytti iha Joonaksen ulkomaalaselta kaksoisolennolta!
samaa näköä ja puhetyylikin täsmäs
ku herra puhu englantia :'D )
Miitingin jälkeen lähettiin paluumatkalle kaverin kanssa
ja poikettiin pikasesti mutsin ja isäpuolen luona
(kiitos tälle kaverille tästä pienen mutkan teosta)
Pakko sanoo et sen vierailun jälkeen,
jäi helpottunut ja hyvä mieli
Sanotaanko näin et mie rupeen pikkuhiljaa
tykkäämään tästä ns. uudesta mutsista,
vaikka mie vähä viel varonki toivomasta liikoja
mut mie pystyin nauramaan ja hymyilemään hänen seurassa,
plus kertomaan miu asioita hälle
ilma paskamyrskyjä
Tuntu hyvälle ettei enää energiaa kulunu ittensä ylisuojelemiseen
saatika negatiiviseen ajatteluun,
varmaa ekaa kertaa ikinä kuulin ihmettelyä mutsin suusta,
kuinka pikkutytöstä on tullu aikuinen nainen
Seuraavana päivänä olikin sitte matka Kouvolaan kattomaan
Raskasta Joulua keikkaa iha pienellä varotuksella
ja su olin sitte Joensuussa samaista keikkaa kattomassa,
tässä vaa se juju et huhuiltiin merkkariin apumyyjää
ja mie yeswomanina lähin sitte taas lyhyellä varotuksella :D
Kannatti ilmeisesti avata suunsa,
et on tehny aiemminki näitä hommia
ja mie en pysty vielkää käsittää tätä kaikkea
plus pitkästä aikaa mie tunnen eläväni
Mie oon ollu tän syksyn aikana aika lailla sammuneen liekin oloinen
ja nyt lähinnä ihmettelen vitsillä mitä pahhoo oon tehny,
et mie pääsen tämmösiä tilaisuuksia kokemaan
Vastaus on olluna: Oot vaa ollu oma ittes