IRC-Galleria

Ämätöörimalli

On ollu vähä hiljanen tämä blogi,
johtuen vaa siitä ettei oo jaksanu panostaa
koska tarviin aina jonku kuvaamaan kokonaisuuksia,
ku en omista vielkään mitää kameratelinettä
saatika lähetintä ym. osia et sais otettua ite
Voi olla et tämä blogi kuolee pystyyn
(saattaa tämä kirjoitus jäädä viimeiseks, en oo viel varma)
ja keskityn vaa keikkablogin kirjottamiseen,
keikoista kirjottaminen tulee muutenki luonnostaan
ja päivittyy aktiivisemmin kun on vaa keikkoja missä käydä

Tämmöstä sit sattu eilen illalla, leikkasin leipää
ja eikö se stnan leipäveitsi livenny käestä ja leikkas samalla sormeenki
Eiku vaa tuttavalle soittoa shokkisäryssä ja paniikissa,
et pittee päästä päivystykseen
Oon mie enneki saanu vekkejä aikaseks,
mut toi oli elämäni pahin vekki ikinä!
Jumalauta et tärisytti koko sen ajan ku istuin päivystyksessä
oottaen omaa vuoroa paikattavaks
Haavaliimalla onneks selvittiin, oli hoitaja sitä mieltä
ettei tikkejä välttis tarvii ku ei ollukaan nii syvällä ku ite luulin
Ekaa kertaa elämässä oli viivis et nyt muuten lähtee taju oikeesti,
noh onneks tilanne o rauhoittunu
Viel vaa vituttaa koko tilanne et tuollei mänin toheloimaan

-Joutunut penkkarikarkkisateen uhriksi -check

-Ollu niin väsyny et antaessa asiakkaalle viel kuittia,
annatkin sen vahingossa työkaverilleen
jonka tiedostat tulleen paikalle ja puhuen viel,
mut jotenki asiakaspalvelijan rooli jäi päälle
ja havahduin vasta annettua kuitin et
"Mitäs täällä tapahtuu....?"
Piti siis heittää kuitti roskiin ku asiakas häippäs 😂
Öööh... Parisen viikkoo viel lomaan....
Koeta jaksaa päänuppi....

Alustan vähän asiaa,
miettikääs kuinka on ollu tyyliin puolet elämästään
iha hirveen nirso ruualle ja kaiken päälle viel kärsii koostumusvammasuudesta
(Esim. liian isot sipulin palat- hyistna),
et on joutunu tosiaanki kyttäämään mitä sinne lautaselle päätyy,
koska oon pelänny et oksennan koko satsin takasin lautaselle
Tietysti on viel ruokia joihin en koskis vaikka haulikolla uhattas
esim. hernekeitto hyi hele-, kinkkukiusaus ei kiitos
miulle tulee jo hajusta iha hirvee päänsärky,
mut esim. lasagne joka aiemmin oli inhokki
menee nykyään iha hyvin alas
vaikka se näyttää edelleen miu silmissä kasa sotkulta
Eilen tosiaan ostin pussin juureksia alelaarista,
enkä mie pahemmin ees tsekannu mitä juureksia siel ees oli
(sen verran katoin ettei ollu sipulia seassa)
mut hyvin painu alas, ei mitään ongelmaa
Harmittelin aiemmin et kananmunan syöminen tyssähti siihen,
ku rupesin jo paistetun kananmunan hajusta saamaan päänsärkyä,
joka aiheutti yökkäilyäkin,
kokeilin keitettyä kananmunaa ja se menee onneks alas ilman ongelmia
Problem solved!
Makuaisti on varmaan tässä vuosien saatossa muuttunu,
onha siitä tehty tutkimuskin,
mut koostumusvammasuus on edelleen riesana
ja siitä mie en varmaa pääse oikei millään
Yks asia mitä en oo kokeillu
lapsuuden/nuoruuden jälkeen on ollu kala
Friteerattua kalaa syön kyl (lue: kalapuikkoja),
mut kala itessään on jotenki.....
En tiiä se o viel semmone mistä en pääse oikein yli,
mistä moinen johtuu nii en ossoo sanoa
johtuuko se koostumuksesta vai hajusta/mausta,
voi olla myös et miu päähän on pinttyny jokin muisto kalaretkiltä
nimim. oon seurannu sivusta ku kaloja perkataan,
vääntäny ite ahvenelta niskoja nurin ym. "kivaa" :D
Mut joo tuli vähä romaania,
mut pointti oli et miten vapauttavaa on ku ei tarvii
"pelätä syömistä" tai tuntea paineita ollessaan kylässä,
missä vieraanvarainen väki on kaikkiruokasempia ku mie

Onneks tämänki paskan keskeltä löytyy ystäviä,
jotka taas jälleen kerran nostaa miuta ylös viisailla sanoillaan
Ollu tosiaan totaalinen henkinen lukko piällä,
etten oo pystyny oikei puhumaan asiasta
enkä kyl pysty vielkää, jotai olen saanu sanottuna
mut silti tuntuu et edessä olis korkea kynnys joka pitäs ylittää,
et saa sanasen arkkua auki
Ns. puhelukko on niin kireellä
et se o vaikuttanu jopa laulamiseen,
tosi inhottava tunne, ku puheen lisäks laulukin on hukassa
mut ei auta ku antaa aikaa ja potea tämä huono olo pois