Ruuhkabussissa meinasi tulla itku kun kuulin että Kurt Vonnegut on kuollut. Mutta ehkä en niinkään surrut vanhan miehen kuolemaa, vaan sitä kuinka taas on vähemmän maailmassa semmoisia joita voi kunnioittaa. Ja sitäkin kuinka kauan yhtäkkiä tuntuu olevan siitä kun oli pieni ja ahmi Vonnegutin kirjoja.
Vautsi vau, tänään, 20 vuoden ja päivän ikäisenä, ostin ensimmäistä kertaa elämässäni ruokakaupasta siiteriä ilman että kysyttiin papereita.