IRC-Galleria

Lauloin:

dreams always seem
to come true on tv
why should it be
so hard for you and me?

we set out on a road
we didn't see through
heads up in the clouds
and our minds set free
a collision course with reality

we made a map to the stars
driving in your car
we didn't get that far
but that's how dreams are

in your arms is where I wanna be
I couldn't care less about your history
I don't need assurance
or guarantees
I will follow my heart
cause it's my destiny
skies full of stars for us to see.~

Ja Niina sanoi että voittaisin idolsit :D
He.
Tuli hyvä mieli ^^ Ja itsetunto heti nosti päätään. Ei sillä että se varsinaisesti ois muutenkaan ollu alamaissa <3
Tämä päivä on luksustä, äiti tulee ja heittää Maajun kouluun. Nyt vain odotan että se tulee.. Huolestuttaa.

En saanu projektia edes surkeaan päätökseen.

...
:(
Ranskalainen älläri. <3

Hei vaan kaikki lapset, täällä taas Maaju-täti valvoo öitä teidän kanssanne.

Olen tehnyt tänä yönä rakentavaa työtä, laskenut Pearson's correlation coefficientejä, tehnyt X^2 testejä ja piirtänyt Scatter grapheja sekä muodostellut cumulative frequency tableita.

Aivan oikein, rakkaat lapset. Maaju-täti täällä askartelee paskartelee matematiikan projektiaan kuin viimeistä päivää, vaikka viimeinen päivä meni jo perjantaina. Maaju-täti on tehnyt tätä samaa projektia koko viikonlopun, aina, joka välissä kuin on vain ennättänyt, eikä loppua näy. Maaju-tädistä vaikuttaa siltä, että mitä enemmän hän laskee, sitä enemmän on laskettavaa.

Ehkä tämä onkin koko projektin tavoite. Saada minut näkemään maailma kaavoina, luokittelemaan kaikki asiat mukaviin pieniin laatikoihin ja lokeroihin, joiden ylle laitetaan otsikoksi kauniin kaartuva fo (observed frequency). Maailma on erilainen tilastomatematiikan silmin. "See that woman in a red dress? I made her."

Kello on puoli kuusi, ja alkaa näyttää siltä, että vaikka olen tehnyt tätä työtä koko yön ja eilisen illan lähes tauoitta, ei tästä tule kalua tänä yönä. Aamulla menen kouluun. Toivon, että Maaju-tädille keksitään huomenna paljon kaikkea mukavaa tekemistä koulussa. Toivo taitaa olla turha, aamu alkaa ruotsintunnilla.

Dear God. Please. At least let me die.
Amen.

väsyttää aivan älyttömästi. Voisin nukahtaa välittömästi ja tirsasta aamuun. Ihan sickiä, varmaan joskus 7-vuotiaana väsyttäny puoli yhdeksältä :( Onkohan ees pikku kakkonen menny.

Jep joo. Matikan projektia vielä hetki ja sitten nukkumaan. Olen aivan mielissäni, tämä ehkä tarkoittaa sitä että rytmini alkaa normalisoitua.
Aamulla nukun niin pitkään kuin nukuttaa. Nih!

siksi kun on vähän univajetta.

Sigh.

Valvotuista öistä (vaikka kuinka kämppiksen kanssa kikatetuista) ei paljon irtoa jutun juurta. Ei mihinkään käyttöön.

edit://
tässä välissä vielä haluaisin sanoa ettei tuommosesta kakkuli viivadiagrammista ole paljonkaan hyötyä tuommoisen ilmaisemiseen kuin kävijähistoria :(
Ainakaan tuollai toteutettuna.
Pitäis olla joku pylväsratkaisu :( Tai edes apuviivoja. Ja mullaki on ollu yli 65 kävijää päivän aikana, miksi luvut on vain neljäänkymmeneen. Kummallinen.

tämä kaikki vain koska elämäni koostuu sen historian vahtaamisesta :D
Ja höpön odottamisesta kotiin. Siitä.

Tämä on ensimmäinen ilta puoleentoista vuoteen kun nukahdan yksin, jos toinen ei ole 300 kilometrin päässä.

Pikkuiset varpaani ovat siniset kylmästä, nekin ovat yksin ja viluissaan ilman toista.

pewse.

puoli yhdeksi pitää mönkiä kouluun.sitä ennen oli tarkoitus nousta vaikka tuossa yhdentoista aikaan, että saan rauhassa puuhastella aamupuuhat.. Mutta heräsinkö? Heräsinkö?!

ssssh... pölijä.
ärsyttää.
Nyt ois niinku puoli tuntia aikaa käydä suihkussa ja syödä ja muuta.
törmäillään.

On olemassa mahdottomia tehtäviä. Ne on vielä ok.
Mutta mahottomat, ne on jo jotain :(

Maaju valikoi valokuvia kehitettäviksi.. äh äh äh.


Vielä kerran äh.

Eilinen oli jännä päivä. Sain yöllä nukuttua pari tuntia, sitten aamusta kouluun. Viimeisellä tunnilla meinasin vähän torkahtaa. Sitten mentiin Anna Stiinan kanssa (juotuamme kaffet ja syötyämme välipalaa) avantouinnin MM-kisojen talkooväen infotilaisuuteen. Sieltä tulee sitten aivan ropisemalla CAS:ia. Vähän vänskättää että miten siinä käy, pääsen sinne opastamaan ulkomaalaisia ja muita suomea taitamattomia.

Tänään saatiin abipaidat, on kyllä hienot ^^ vaikka omassani on vähän liian lyhyet hihat :(
hehe, lol.
Saatiin myös äsken tulkittua yksi runo jota en ole älynnyt koskaan aikaisemmin. Ei voi kuin olla iloinen. Nyt menen ja haen tuolta keittiöstä kahvia, ja menen takaisin äikän tunnille.

Jos ei tietäisi, niin viimeisten muutaman päivän perusteella voisi äkkiseltään kuvitella maallikko että elämäni on jotenkin mielenkiintoista ^^

In yer dreams you puny...sumtin'

Ensimmäinen kouluaamu, takana puoli kuukautta lomailua. Jei.
Olen ilmeisesti toinen oppilas, joka on saapunut tänne meidän pieneen yhteisöön
ja tunnelma on
epätodellinen
epäuskoinen
epätoivoinen..
Ei nyt sentään ^^;;~
Olen vain nukahtanut viime yönä kai joskus viiden aikaan, ja heräsin aamulla Staring at the sun -biisiin. Olen aivan sekaisin, en osaa puhua enkä kirjoittaa ja tiputtelen esineitä.
Olen myös melko nälissäni.
Olen kohta menossa keittiöön keittämään kahvia.

Heheh~
Mikään ei ole muuttunut.
Tänne kävellessä tosin jalkapohjissani oli jouset, kaikesta lepäilystä johtuen epäilemättä. Ja tästä epätodellisesta olosta johtuen, of course.
Minulla ei ole epäilystäkään etteikö ne jouset ois hävinneet by the end of business.

I can smell coffee out there, and it has my name on it Ö.Ö

Minkä tähden kaikki sarjat joihin kehitän tunnesiteitä lopetetaan?
Tai on jo lopetettu aikoja sitten.
Sieppaa.
Harmittaa.

Miksi pitää aina kiintyä kaikenlaisiin asioihin? Ihan lame.